FVE:n periaatteet eläinlääkärin antamista todistuksista
Euroopan eläinlääkärijärjestöjen järjestö FVE hyväksyi marraskuussa 2014 omat periaatteet eläinlääkärin antamista todistuksista.
Eläinlääkäriliiton valtuuskunnan kanta eläinlääkärin antamista todistuksista
Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n valtuuskunta hyväksynyt 25.11.1995 (ohje kuitenkin päivitetty ajankohtaisella lainsäädännöllä, 08/2018).
Yleistä
Eläinlääkärin tulee muistaa, että kaikki hänen eläinlääkärinä kirjoittamansa ja nimikirjoituksellaan varmistamansa paperit ovat virallisia asiakirjoja. Eläinlääkärin tulee varautua siihen, että paperi voidaan julkistaa sellaisenaan. Eläinlääkärin allekirjoitus on erittäin arvokas yhteiskunnassamme. Todistuksen kirjoittaminen on tärkeä osa eläinlääkärin työtä, eikä kukaan muu saa sitä tehdä. Oikein laadittu todistus on osa ammattitaitoa.
Eläinlääkäritodistuksissa voidaan erottaa tyypiltään kahdenlaisia toisaalta säädöspohjaiset viranomaistodistukset ja toisaalta muut eläinlääkäritodistukset.
Erityisesti EU-säädökset sisältävät viranomaistodistuksia koskevia määräyksiä. Elävien eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden vapaa liikkuminen Euroopan unionin jäsenvaltiosta toiseen edellyttää, että niitä seuraa valvovan viranomaisen antama terveystodistus tai kaupallinen asiakirja. EU-säädöksiin perustuvat todistukset on tarkasti määritelty asianomaisissa direktiiveissä ja päätöksissä ja todistukset on laadittava kyseisten mallien mukaisesti. EU-todistusten laatimista koskevat määräykset on yleensä otettu mukaan siihen MMM:n tai EEO:n päätökseen, jolla kyseinen EU-säädös on Suomessa saatettu voimaan. Tarkempia ohjeita saa eläintautitodistusten osalta EEO:lta ja hygieniaa koskevien todistusten osalta EELA:sta.
Eläinlääkärin antamat muut todistukset voivat olla vapaamuotoisia tai erillisellä kaavakkeella esitettäviä. Nämä ohjeet koskevat lähinnä näitä todistuksia.
Ammatinharjoittamiseen liittyvistä todistuksista ja lausunnoista säädetään eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetussa laissa (29/2000). Tämän ns. ammatinharjoittamislain mukaan (17 §), antaessaan eläinlääkinnällisiä todistuksia ja lausuntoja sekä muita todistuksia tuomioistuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle esitettäväksi eläinlääkärinammatin harjoittajan on vahvistettava ne sanoilla ”minkä kunniani ja omatuntoni kautta vakuutan”. Näin vahvistettu todistus on pätevä ilman valallista vahvistusta, jollei tuomioistuin erityisistä syistä määrää, että todistus on suullisella valalla tai vakuutuksella vahvistettava.
Kun asiakas pyytää todistusta hoitosuhteeseen perustuen, tulee se säännönmukaisesti antaa. Eläinlääkäri on kuitenkin oikeutettu ilmaisemaan mielipiteenään senkin, että hän ei voi havaintojensa tai saatujen tietojensa perusteella ottaa asiassa kantaa.
Eläinlääkärin ei tule myöskään todistaa mitään sellaista, mitä ei voi allekirjoituksellaan vahvistaa.
Ohjeet
Todistuksen tulee perustua tietoihin, joiden paikkansa pitävyyden eläinlääkäri on itse todennut. Eläinlääkärin tulee antaa todistus ainoastaan olosuhteista, jotka hän henkilökohtaisesti tuntee. Eläinlääkärin ei tule kirjoittaa todistusta toisten puolesta, kuten esimerkiksi ainoastaan eläimen omistajan, kasvattajan tai kuljettajan tiedossa olevista asioista. Todistukseen on sisällytetty kaikki johtopäätösten kannalta olennainen.
Eläinlääkärin tulee välttää laatimasta todistusta asioista, joissa saattaa olla esteellinen. Esteellisyyden perusteena ovat tilanteet, joissa eläinlääkärin puolueettomuus saattaa vaarantua esimerkiksi sukulaisuuden, taloudellisen hyödyn tai palvelus- tai käskyvaltasuhteen vuoksi. Jos eläinlääkäri ei katso voivansa antaa todistusta, hänen tulee opastaa potilas esteettömän eläinlääkärin tutkittavaksi.
Todistuksissa tulee aina käyttää selvää ja yleisesti tajuttavaa kieltä. Jokainen kirjain ja numero pitää voida lukea vaikeuksitta. Termien tulee noudattaa vakiintunutta käytäntöä.
Todistuksesta tulee selvästi ilmetä, mistä syystä se on kirjoitettu ja kenen toimeksiannosta.
Mikäli eläimessä on tunnistusmerkintöjä tai tavaroissa tunnistusleimoja tulee ne aina tarkistamisen jälkeen kirjoittaa todistukseen. Mikäli eläimessä ei ole tunnistusmerkintöjä, tulee siitä kirjoittaa täydelliset tuntomerkit todistuksineen. Eläin, josta todistus kirjoitetaan, tulee voida tunnistaa.
Todistus tulee laatia ja esittää aina alkuperäisenä. Valokopioitu todistus ei ole hyväksyttävä. Eläinlääkärin tulee kuitenkin jättää itselleen kopio todistuksesta omaan arkistoonsa. Kopioon tulee merkitä selvästi sana ”kopio”.
Todistuksen tulee sisältää kuvaus perusteena olevista selvitysten ja tutkimusten laadusta ja laajuudesta. Näiden suoritusajankohta ja -paikka tulee ilmetä todistuksesta.
Mikäli käytetään valmista todistuskaavaketta, tulee kaikki kohdat täyttää. Kohtiin, joita ei voi täyttää, tulee vetää viiva. Selvityksen perään tulee vetää sellainen viiva, että kaavakkeeseen ei voi lisätä mitään.
Mahdollisten käännösten muulle kuin todistusten antokielelle tulee olla virallisia.
Ennen todistuksen allekirjoittamista tulee eläinlääkärin varmistua seuraavista asioista:
- a) todistuskaavakkeen täyttämiseen, allekirjoittamiseen ja leimaukseen on käytetty musteväriä, jota on vaikea valokopioida. Mustaa väriä ei tule käyttää.
- b) todistus ei sisällä muita muutoksia kuin todistuskaavakkeessa sallitut muutokset – jokainen muutos tulee olla todistuksen antavan eläinlääkärin allekirjoittama ja leimaama.
- c) todistus sisältää todistuksen laatineen eläinlääkärin nimikirjoituksen, nimen selvennyksen, arvonimen tai virka-aseman, osoitteen ja puhelinnumeron. Virka-asemaan perustuva todistus leimataan henkilökohtaisella leimalla.
- d) todistus on päivätty todistuksen laatimispäivänä.
- e) todistuksella määrätty viimeinen voimassaolopäivä on merkitty.
Taannehtiva todistus
Eläinlääkärin ei tule kirjoittaa mitään takautuvaa todistusta, ellei hänellä ole itsellään tarpeellista potilasta koskevia tietoja tai ellei hän voi niitä hankkia.
Ilman kaavaketta kirjoitettu todistus
Todistus kirjoitetaan A4 tai A5 kokoiselle paperille yhdelle sivulle. Jos todistus joudutaan kirjoittamaan useammalle sivulle, tulee sivunumerot merkitä juoksevasti ja ensimmäisen sivunumeron yhteyteen kokonaissivumäärä. Tekstiin on varattava riittävä marginaali sitomista varten. Jos tarkoitusta varten on lomake, sitä on ensisijaisesti käytettävä.
Todistuksessa on viisi osaa
- Johdanto, joka käsittää ilmoitukset todistuksen tarkoituksesta, todistuksen pyytäjästä, tutkimuksen luonteesta, sen suorittamisen ajasta ja paikasta sekä tiedot tutkittavasta eläimestä sen tunnistamistavasta sekä omistajasta.
- Esitiedot muodostuvat anamneesin olennaisista seikoista tai eläinlääkärin muualta saamasta vastaavasta selvityksestä.
- Toteamukset voivat muodostua yhden tai useamman tutkimuksen aikana todetuista havainnoista ja tutkimustuloksista esimerkiksi hoidon eri vaiheissa. Tämä on keskeisin osa todistusta. Selkeästi esitetyt toteamukset antavat todistukselle pysyvän arvon, vaikka todistus johtopäätösten osalta osoittautuisi puutteelliseksi tai virheelliseksi.
- Johtopäätökset sisältävät eläinlääkärin lausunnon todistettavasta asiasta, esimerkiksi vamman laadusta, siitä ovatko esitiedot sopusoinnussa vaiko ristiriidassa toteamusten kanssa. Lisäksi ne eläinlääkärin päätelmät, joihin todistuksen tarkoitus antaa aihetta ja joihin toteamukset oikeuttavat.
- Allekirjoitus käsittää vakuutuksen, päiväyksen, nimikirjoituksen, sen selvennyksen sekä virka-aseman.