Siirry sisältöön

Liiton säännöt

Hyväksytty valtuuskunnan syyskokouksessa 16.11.2024.

1 § Nimi, kotipaikka ja toimialue
Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään liitoksi, nimi on Suomen Eläinlääkäriliitto ry,
ruotsiksi Finlands Veterinärförbund rf, ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Liiton toimialue
käsittää koko valtakunnan.
2 § Tarkoitus
Liiton tarkoituksena on olla yhdyssiteenä liiton jäsenten kesken, toimia eläinlääketieteen ja
käytännön eläinlääkinnän edistämiseksi ja eläinlääkintälaitoksen kehittämiseksi maassamme,
valvoa eläinlääkärikunnan ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja
sekä edistää muitakin eläinlääkärikunnan yhteisiä pyrkimyksiä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa julkaisutoimintaa ja tukee eläinlääketieteellistä
tutkimusta, järjestää esitelmä-, luento- ja muita koulutustilaisuuksia sekä vuosittain
eläinlääkäripäivät, tekee eläinlääkintää koskevia esityksiä, edustaa toimialallaan jäseniään
suhteissa muihin ammatillisiin yhteenliittymiin ja ulkomaisiin eläinlääkärijärjestöihin, toimii
neuvottelevana elimenä eläinlääkärikunnan ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja
sosiaalisia etuja koskevissa kysymyksissä ja ryhtyy muihinkin näiden etujen valvomista ja
yhteisten pyrkimysten edistämistä tarkoittaviin toimiin sekä tukee heikossa sosiaalisessa
asemassa olevia jäseniään ja näiden omaisia sekä taloudellisesti että muulla tavoin.
Liiton julkaisu on Suomen Eläinlääkärilehti – Finsk Veterinärtidskrift.
Liitto voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
3 § Jäsenryhmät
Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä ja kunniajäseniä.
4 § Jäsenyyden kriteerit
Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa laillistettu eläinlääkäri, joka sitoutuu
toimimaan liiton tarkoitusperien mukaisesti ja täyttämään liiton jäsenyyteen kuuluvat
velvoitukset.
Eläinlääketieteen opiskelija voidaan hyväksyä liiton opiskelijajäseneksi, kun hän on saanut
opiskeluoikeuden eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ja varsinaiseksi jäseneksi
valtuuskunnan erikseen päättämien perusteiden mukaisesti. Vastaavasti liiton
opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä kolmansissa maissa eläinlääkärin tutkinnon suorittanut,
joka suorittaa Ruokaviraston määrittelemiä lisäopintoja eläinlääkäriksi laillistumista varten.
Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erittäin ansiokkaalla tavalla edistänyt
eläinlääketiedettä tai eläinlääkintölaitoksen kehitystä taikka huomattavalla tavalla tai pitkän
aikaa toiminut liiton hyväksi.
5 § Hyväksyminen jäseneksi
Varsinaisen jäsenen ja opiskelijajäsenen hyväksyy hallitus asianomaisen hakemuksesta.
Ellei päätös ole yksimielinen, tulee asia alistaa päätettäväksi valtuuskunnan kokoukseen,
jossa hyväksyvään päätökseen vaaditaan vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Kunniajäsenen kutsumisesta päättää valtuuskunta. Kunniajäseneksi kutsumiseen vaaditaan
vähintään yhdeksän kymmenesosaa annetuista äänistä.
Hallituksen tulee lähettää hakijalle kirjallinen ilmoitus jäsenhakemusta koskevasta
päätöksestä. Kunniajäsenelle ilmoitetaan kutsumisesta kunniakirjalla.
6 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Liitosta eroaminen tapahtuu ilmoittamalla asiasta siten kuin yhdistyslaissa määrätään.
Valtuuskunta voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka ei hallituksen kehotuksen
saatuaan kolmen kuukauden kuluessa ole suorittanut liitolle tulevia maksuja eikä esittänyt
hallituksen hyväksymiä syitä lykkäyksen saamiseksi.
Valtuuskunta voi hallituksen tai luottamusneuvoston esityksestä erottaa jäsenen, joka on
toiminut vastoin liiton sääntöjä, tarkoitusperiä tai yleisiä eläinlääkärikunnan
kollegiaalisuusperiaatteita taikka käyttäytymisellään alentanut eläinlääkärikunnan arvoa.
Jäsenelle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen erottamisasian käsittelyä
hallituksessa tai luottamusneuvostossa.
Jäsensuhde lakkaa, kun eroilmoitus on vastaanotettu tai kun erottamisesta on tehty päätös.
Jäsensuhteen lakkaamisesta on ilmoitettava asianomaiselle kirjallisesti kahden kuukauden
kuluessa eroilmoituksen saapumisesta tai erottamispäätöksen tekemisestä.
7 § Kurinpito
Liiton kurinpitoseuraamuksia ovat erottaminen, varoitus ja huomautus. Luottamusneuvosto
voi antaa varoituksen tai huomautuksen jäsenelle, joka on toiminut vastoin liiton sääntöjä,
tarkoitusperiä tai yleisiä eläinlääkärikunnan kollegiaalisuusperiaatteita taikka
käyttäytymisellään alentanut eläinlääkärikunnan arvoa. Kurinpitoseuraamusta koskeva
päätös voidaan julkaista Suomen Eläinlääkärilehdessä.
Tarkemmat säännökset kurinpitoseuraamuksista sisältyvät valtuuskunnan vahvistamaan
Suomen Eläinlääkäriliitonluottamusneuvoston toimintasääntöön.
8 § Jäsenmaksut
Varsinaisen jäsenen ja opiskelijajäsenen tulee suorittaa liitolle valtuuskunnan jäsenryhmille
erikseen määräämä vuosittainen jäsenmaksu, mahdollinen ylimääräinen jäsenmaksu sekä
jäseneksi liityttäessä maksettava liittymisjäsenmaksu.
Kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuvelvollisuudesta.
Jäsenen maksettaviksi kuuluvat jäsenmaksut on suoritettava valtuuskunnan määräämänä
aikana.
Liitosta eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada liitolle suorittamiaan maksuja
takaisin.
9 § Alennukset jäsenmaksusta
Hallitus voi myöntää valtuuskunnan vahvistaman suuruisen alennuksen vuosittaisesta
jäsenmaksusta, mikäli jäsen toimii tehtävässä, joka ei olennaisella tavalla perustu hänen
eläinlääketieteelliseen koulutukseensa. Alennus voidaan myöntää siksi ajaksi, kun jäsen on
sanotussa tehtävässä.
10 § Vapautus jäsenmaksusta
Jäsenen, joka vanhuuden tai sairauden takia on menettänyt ansaitsemiskykynsä ja sen
vuoksi tai muusta vastaavasta syystä on joutunut taloudelliseen ahdinkoon, voi hallitus
määräajaksi tai ainaiseksi vapauttaa jäsenmaksujen suorittamisesta.
11 § Liiton organisaatio
Valtuuskunta käyttää näistä säännöistä ilmenevin rajoituksin yhdistyslain mukaisesti
yhdistyksen kokoukselle kuuluvaa päätösvaltaa.
Toimeenpanevana elimenä on liiton hallitus. Talousarvion puitteissa hallitus voi palkata
tarvittavaa henkilökuntaa. Liiton sisäistä toimintaa varten valtuuskunta ja hallitus voivat
asettaa pysyviä valiokuntia ja tilapäisiä työryhmiä. Valtuuskunta asettaa myös
luottamusneuvoston.
Liiton kokouksissa voidaan hallituksen niin päättäessä ottaa käyttöön reaaliaikainen
etäosallistuminen teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen sitä.
12 § Valtuuskunnan kokoonpano
Valtuuskuntaan kuuluu 30 jäsentä ja kymmenen varajäsentä sekä kaksi opiskelijajäsentä ja
kaksi opiskelijavarajäsentä.
13 § Valtuuskunnan vaali
Valtuuskunnan vaali suoritetaan joka kolmas vuosi. Valtuuskunnan toimikausi alkaa vaalia
seuraavan kalenterivuoden alusta. Toimikausi kestää kolme kalenterivuotta.
Valtuuskuntaa valittaessa kullakin liiton jäsenellä tai kunniajäsenellä, joka on hyväksytty
jäseneksi vaaleja edeltäneen kesäkuun loppuun mennessä, on 10 ääntä. Opiskelijajäsenellä,
joka on hyväksytty jäseneksi vaaleja edeltäneen kesäkuun loppuun mennessä, on 2 ääntä.
Valtuusto valitaan jäsenäänestyksessä suhteellisilla vaaleilla siten kuin yhdistyslain 29 §:n 3
momentin 2 kohdassa säädetään ja valtuuskunnan hyväksymässä vaalijärjestyksessä ja
näissä säännöissä tarkemmin määrätään.
Tarkemmat määräykset vaaleista annetaan valtuuskunnan vaalijärjestyksessä, jonka
valtuuskunta vahvistaa.
Vaalikelpoinen on liiton äänioikeutettu jäsen. Pysyvässä työsuhteessa liittoon oleva ei saa
asettua ehdokkaaksi valtuuskunnan vaaleissa.
14 § Valtuuskunnan varajäsenet
Mikäli valtuuskunnan jäsen tai opiskelijajäsen on estynyt saapumasta valtuuskunnan
kokoukseen, tulee hänen ilmoittaa esteestä liiton toimistolle, joka kutsuu jäsenen tilalle eniten
ääniä saaneen varajäsenen ja opiskelijajäsenen tilalle eniten ääniä saaneen
opiskelijavarajäsenen. Valtuuskunnan puheenjohtajan tulee kokouksen alussa todeta paikalle
saapuneiden varajäsenten läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus.
15 § Valtuuskunnan tehtävät
Valtuuskunnan tehtävänä on valita liiton puheenjohtaja, hallitus ja luottamusneuvosto, ohjata
ja valvoa hallituksen toimintaa, vahvistaa liiton rahastojen säännöt, luottamusneuvoston
toimintasääntö, eläinlääkäreiden eettiset ja kollegiaaliset säännöt sekä muut vastaavat
ohjeistot.
16 § Valtuuskunnan kokoukset
Valtuuskunnan vaalin jälkeisessä järjestäytymiskokouksessa valtuuskunta valitsee liiton
puheenjohtajan sekä keskuudestaan valtuuskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
kolmeksi kalenterivuodeksi.
Huhti-toukokuun aikana pidettävässä valtuuskunnan kevätkokouksessa
1) tarkastetaan hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja tilintarkastajien kertomus
edelliseltä tilivuodelta; sekä
2) vahvistetaan edellisen tilivuoden tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille tilivelvollisille
Syys-marraskuun aikana pidettävässä valtuuskunnan syyskokouksessa
1) vahvistetaan taloussuunnitelma seuraavaksi toimintavuodeksi, määrätään liitolle
seuraavana toimintavuonna kannettavat jäsenmaksut sekä päätetään liiton
luottamushenkilöiden palkkioista ja matkakulujen korvaamisen perusteista;
2) valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle;
3) valitaan luottamusneuvosto joka kolmas vuosi;
4) valitaan Suomen eläinlääketieteen säätiön hallitus joka kolmas vuosi; sekä
5) valitaan seuraavan toimintavuoden tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa ja näille yksi
varatilintarkastaja Päätöksenteko valtuuskunnan kokouksessa tapahtuu yksinkertaisella
äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty.
Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa.
Vaalissa tasatulos ratkaistaan arvalla. Asiassa on suoritettava suljettu äänestys, mikäli joku
valtuuskunnan jäsenistä sitä vaatii.
Hallituksen tulee kutsua valtuuskunnan ylimääräinen kokous koolle, milloin hallitus katsoo
sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolmasosa valtuuskunnan jäsenistä tai vähintään 1/10
äänioikeutetuista liiton jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
vaatii.
Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti valtuuskunnan jäsenille
vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää, paitsi milloin on tarpeen päättää kiireellisestä
työtaistelutoimenpiteestä, jolloin kutsu on lähetettävä kolmea päivää ennen kokouspäivää.
Kokouskutsussa on mainittava valtuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat. Valtuuskunta
voi yksimielisellä päätöksellä ottaa kokouksen työjärjestykseen päätettäväksi muitakin
valtuuskunnan jäsenten tai hallituksen esittämiä asioita. Mikäli valtuuskunnan päätös ottaa
kokouskutsussa mainitsematon asia työjärjestykseen päätettäväksi ei ole yksimielinen,
voidaan asiasta keskustella mutta ei tehdä päätöstä.
Jos valtuuskunnan jäsenen tekemä aloite on saapunut hallitukselle vähintään kolmea
kuukautta ennen valtuuskunnan kokousta, tulee hallituksen valmistella aloite ja sisällyttää se
valtuuskunnan seuraavaan kokouskutsuun.
Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet valtuuskunnan jäsenistä
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien on saapuvilla.
Liiton toimihenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuskunnan kokouksessa.
Valtuuskunnan järjestäytymiskokous on pidettävä vaalien jälkeisentammikuun loppuun
mennessä.
17 § Liiton puheenjohtaja
Liiton puheenjohtaja valitaan kolmeksi vuodeksi valtuuskunnan vaalin jälkeisessä
valtuuskunnan järjestäytymiskokouksessa. Puheenjohtajuuskausi alkaa valinnan jälkeen
seuraavan toukokuun alusta. Liiton puheenjohtaja toimii hallituksen puheenjohtajana ja
edistää toiminnallaan liiton tarkoituksen toteutumista. Jos liiton puheenjohtaja kesken
toimikautensa eroaa tai erotetaan tehtävästään tai jäsenyydestään taikka pysyvästi estyy
tehtäväänsä hoitamasta, hoitaa hallituksen varapuheenjohtaja hänen tehtäviään, kunnes
valtuuskunta seuraavassa kokouksessaan on valinnut uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi
toimikaudeksi.
18 § Liiton hallitus
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä. Lisäksi voidaan valita
korkeintaan kaksi varajäsentä. Kaikkien hallitukseen valittujen tulee olla liiton jäseniä.
Hallituksen kokoonpanon tulee mahdollisuuksien mukaan vastata jäsenkunnan jakaumaa.
Varsinaiset jäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan ja heistä eroaa vuosittain
kaksi. Sama henkilö voi tulla valituksi hallituksen varsinaiseksi jäseneksi vain kahdeksi
täydeksi toimikaudeksi peräkkäin. Tämä ei koske liiton puheenjohtajaa ja hallituksen
varajäseniä.
Varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan ja he käyttävät varsinaisen jäsenen äänioikeutta
tämän ollessa estyneenä tai tämän erottua kesken toimikauden. Varajäseniä valittaessa
heidät tulee asettaa järjestykseen, jonka mukaisesti he tulevat tarvittaessa varsinaisen
jäsenen sijaan.
Hallituksen jäsenten vaalissa jokainen valtuuskunnan jäsen saa äänestää enintään niin
useaa ehdokasta kuin hallitukseen kulloinkin valitaan.
Hallitukseen valittu valtuuskunnan jäsen tai varajäsen säilyttää jäsenyytensä tai
varajäsenyytensä valtuuskunnassa.
Hallitus valitsee kunkin kalenterivuoden ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan
itselleen varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
kutsusta taikka jos vähintään kaksi hallituksen varsinaista jäsentä sitä kirjallisesti vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme
muuta jäsentä on kokouksessa saapuvilla. Valtuuskunnan
puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä hallituksen varajäsenillä on läsnäolo- ja
puheoikeus hallituksen kokouksessa. Lisäksi vastaava oikeus on puheenjohtajan
vaihtumisen kalenterivuonna uudella puheenjohtajalla ja väistyvällä puheenjohtajalla.
19 § Hallituksen tehtävät
Hallitus huolehtii liiton toiminnasta. Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa ja muualla näissä
säännöissä on sanottu, hallituksen tehtävänä on:
1) edustaa liittoa;
2) hoitaa liiton varoja ja huolehtia kirjanpidosta sekä tilinpäätöksen valmistamisesta;
3) pitää yhteyttä järjestöihin ja viranomaisiin;
4) valmistella valtuuskunnalle esitettävät asiat ja panna täytäntöön valtuuskunnan päätökset;
sekä
5) ottaa ja vapauttaa toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän tehtävänsä, palkkauksensa ja muut
työehdot
20 § Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja tai hallituksen varapuheenjohtaja jompikumpi
yhdessä hallituksen valitseman liiton toimihenkilön kanssa tai hallituksen siihen valitseman
hallituksen jäsenen kanssa.
21 § Liiton toiminta- ja tilivuosi
Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit on yhdessä hallituksen laatiman
toimintakertomuksen kanssa jätettävä tilintarkastajien tarkastettaviksi ennen huhtikuun 1.
päivää.
22 § Liiton ansiomerkki
Liiton ansiomerkistä ja sen myöntämisestä määrätään valtuuskunnan hyväksymässä
ansiomerkkiohjesäännössä.
23 § Liiton luottamusneuvosto
Valtuuskunta valitsee liiton luottamusneuvoston. Luottamusneuvoston toimikausi on kolme
kalenterivuotta.
Luottamusneuvostoon valitaan puheenjohtaja ja kuusi jäsentä, joiden tulee olla liiton jäseniä.
Valtuuskunta vahvistaa luottamusneuvoston toimintasäännön sekä eläinlääkäreiden eettiset
ja kollegiaaliset säännöt.
24 § Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että päätös tehdään vähintään kahden
kolmasosan enemmistöllä valtuuskunnan kokouksessa annetuista äänistä.
25 § Liiton purkautuminen
Liiton purkautumiseen vaaditaan, että päätös tehdään kahdessa perättäisessä
valtuuskunnan kokouksessa, joiden välin tulee olla vähintään kaksi kuukautta, ja että päätös
tehdään vähintään neljän viidesosan enemmistöllä valtuuskunnan kokouksessa annetuista
äänistä.
Liiton purkautumisesta päätettäessä on yksinkertaisella äänten enemmistöllä samalla
ratkaistava, miten liiton jäljelle jäävät varat on käytettävä näiden sääntöjen 2 §:ssä
mainittuihin tarkoituksiin.