Puheenjohtaja Katri Kiviniemen puhe Eläinlääkäripäivien avajaisissa 2022

Hyvät kutsuvieraat, rakkaat kollegat, kiitollisin mielin näen Eläinlääkäripäivien toteutuvan paikan päällä täällä Messukeskuksessa. Tänäkin vuonna epävarmuus on monta kertaa hiipinyt mieleen, kun olen miettinyt Eläinlääkäripäivien toteutumista.

Koronapandemiaa ei ole julistettu päättyneeksi, mutta olemme oppineet elämään sen kanssa ja voimme jälleen tavata kasvokkain. Eläinlääkäripäivien teema on tänä vuonna digitalisaatio, joka onkin ollut kaikkien huulilla viime vuosina, kun kasvokkain tapaaminen ei ole ollut mahdollista. Digitalisaatio on tulevaisuudessa yhä laajempaa ja voi auttaa myös eläinlääkärien työn tekemistä merkittävästi.

Kuluva vuosi on Eläinlääkäriliiton 130. toimintavuosi. Tasavuosia on juhlittu työn merkeissä ammattikunnan asioita edistäen ja toimintaa kehittäen. Kahden lähes kokonaan etänä toteutetun toimintavuoden jälkeen tänä vuonna on päästy kohti normaalimpaa elämää ja voitu elvyttää monia läsnäolotapahtumia ja kasvokkain tehtävää yhteistyötä.

Yliopiston tervehdys

Olemme iloisia siitä, että eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani Olli Peltoniemi on päässyt tänään tuomaan, ohjelmasta poiketen ei valtiovallan, vaan Helsingin yliopiston tervehdyksen. Tulevien eläinlääkärien osaamisen perusta on korkealaatuinen koulutus, jollaista tiedekunta todistetusti tarjoaa. Eläinlääkärien korkealaatuinen peruskoulutus on tärkeä koko alalle.

Tiedekunta tarjoaa myös erikoistumiskoulutusta, jonka tarve lisääntyy jatkuvasti.

Erikoistumiskoulutus uudistuu ensi vuonna ja tarkoitus on, että se palvelee työelämän tarpeita aiempaa paremmin. Liitonkin kannattama ehdotus uudesta yleiseläinlääketieteen erikoistumissuunnasta näyttäisi toteutuvan, nyt kun lainsäädännön muutokset ovat edenneet eduskunnan käsittelyyn.

Eläinlääkäripula

Yhä paheneva eläinlääkäripula on puhuttanut meitä koko vuoden. Liitossa on tunnistettu useita syitä pulaan:

Ensinnäkin pula johtuu siitä, että eläimille tarjotaan yhä korkeatasoisempia eläinlääkäripalveluja. Eläinlääketiede on kehittynyt ja tarjottavien palvelujen skaala laajentunut. Uusia klinikoita on viime vuosina perustettu paljon, myös ympäri vuorokauden toimivia sairaaloita. Korona-ajan synnyttämä lemmikkibuumi on osaltaan lisännyt kysyntää.

Osa eläinlääkäripulasta johtuu työstä itsestään. Eläinlääkärin työ on kuormittavaa sekä henkisesti että fyysisesti ja työn kuormittavuuden hallitsemiseksi moni eläinlääkäri tekee töitä osa-aikaisesti. Työajattomilla kunnaneläinlääkäreillä kuormittavuutta pahentaa valtava työsidonnaisuus. Myös alanvaihto on ammattikunnassamme nousussa.  Liiton omassa nuorille eläinlääkäreille suunnatussa kyselyssä 15 % vastavalmistuneista oli harkinnut alanvaihtoa tosissaan ja 42 % oli miettinyt sitä joskus. Eläinlääkäripulan syyt aiheuttavat osittain toisiaan kiihdyttävän kierteen, jossa töissä olevien jaksaminen on yhä kovemmalla koetuksella.

Syiden lisäksi on pohdittu myös ratkaisuja tilanteeseen: Yksi keino on kouluttaa aikaisempaa enemmän eläinlääkäreitä eli lisätä eläinlääketieteellisen tiedekunnan sisäänottoa.

Liitto kannattaakin maltillista opiskelijamäärän kasvattamista, kunhan tiedekunnalle turvataan samalla lisää resursseja.

Koulutusmäärien lisääminen vaikuttaa luonnollisesti viiveellä eikä auta, jos ei samalla tehdä muutakin. Eläinlääkärien työssä jaksamiseen ja alalla pysymiseen on panostettava. Työn tulee olla kunnolla resursoitua, johdettua ja järjestettyä. Lisäksi pitää panostaa kunnolliseen perehdytykseen sekä tukeen vaikeissa tilanteissa. Mentoroinnin ja työnohjauksen leviämistä yhä useammalle työpaikalle ja yhä useamman eläinlääkärin saataville on edistettävä.

Liiton valtuuskunta on linjannut, että nuorten työelämään siirtymisen helpottamiseksi tulee liitossakin ponnistella. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi valmistellaan tällä hetkellä sekä perehdytysohjetta työnantajille että mentoroinnin pilottiprojektia.

Liiton ensimmäinen mentorointiohjelma käynnistyy ensi keväänä ja sen tavoite on tukea kandeja ensimmäisessä praktiikkakesässä. Täällä Eläinlääkäripäivillä keräämme listaa eläinlääkäreistä, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan mentoreina. Mukaan tarvitaan niin nuoria kuin vanhempiakin eläinlääkäreitä monilta eläinlääketieteen aloilta. Aikaisempaa kokemusta mentorina toimimisesta ei vaadita. Haluan rohkaista kaikkia harkitsemaan mentoriksi ryhtymistä. Tulethan kuulemaan aiheesta lisää liiton ständille. Mentorina toimiminen on yksi kollegiaalisuuden muoto.

Yksi erinomainen keino vaikuttaa eläinlääkärien jaksamiseen palkittiin vuoden eläinlääkintätekona, kun palkinto myönnettiin Eläinlääkäri Puhuu Eläinlääkärille eli EPE-tukipuhelimelle.

Tämä aktiivisen kollegaporukan aloittama toiminta on tullut tarpeeseen ja on arvokas lisä kaikkien eläinlääkärien työssäjaksamisen tukemiseen. On kuultu palautetta, että jo pelkästään soittomahdollisuuden olemassaolo tukee työssäjaksamista.

Ratkaisuja eläinlääkäripulaan täytyy hakea jatkuvasti. Myös valtiovalta on päättänyt tarttua toimeen eläinlääkäripulan selättämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat päättäneet teettää selvityksen, joka tuottaisi ehdotukset siitä, millä tavoin eläinlääkärien saatavuutta voidaan parantaa. Selvitys toteutetaan nyt loppuvuonna muutamassa viikossa, valmista pitäisi olla jo joulukuun puolivälissä. Myös liitolla on edustaja selvityksen ohjausryhmässä.

Selvityksessä on tarkoitus arvioida, kuinka monta opiskelijaa pitäisi vuosittain ottaa eläinlääkärikoulutukseen, jotta eläinlääkäreitä riittäisi tulevaisuuden tarpeisiin. Samalla pyritään arvioimaan eläinlääkärien määrän lisäksi muita syitä eläinlääkärien rekrytointiongelmiin ja tekemään ehdotuksia alan houkuttelevuuden lisäämiseksi. Ohjausryhmän nimeämispyynnön mukaan osana tätä tulisi huomioida, miten työhyvinvointia tukemalla ja esimerkiksi mentoroinnilla voidaan parantaa eläinlääkärien saatavuutta. Nyt lanseerattava liiton mentoroinnin pilottiprojekti kandeille tulee ensi vuonna tuottamaan tärkeää tietoa tulevien mentorointiohjelmien suunnittelun avuksi.

Muuttuvat rakenteet

Vaikka työssäjaksamisen tukemisen yksittäiset toimenpiteet ovat tärkeitä, myös organisaatioiden rakenteiden ja työn järjestelyiden tulee olla toimivia. Päätöstä ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtämisestä kunnilta hyvinvointialueille ei ole vielä tehty, vaikka sekä aluehallinnon parlamentaarinen selvitys että valtiovarainministeriön työryhmä ovat tätä ehdottaneet. Kuntien ympäristöterveydenhuollon yksiköissä eletään epävarmuudessa, onko siirtyminen uudelle työnantajalle edessä reilun kolmen vuoden kuluttua. Lisäksi monet yksiköt kokevat vuodenvaihteessa organisaatiomuutoksen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot siirtyvät hyvinvointialueille ja ympäristöterveydenhuollon yksiköt joutuvat organisoitumaan uudelleen kuntaorganisaation yhteyteen.

Liitto puhuu edelleen sen puolesta, että ympäristöterveydenhuolto järjestettäisiin hyvinvointialueilla vuoden 2026 alusta. Tavoitteena on yksi yhteinen terveys: ihmisten ja eläinten yhteisten terveysvaarojen ja uhkatekijöiden keskitetty hallinta ja torjuntatoimenpiteiden koordinointi. Aiempaa suuremmilla toiminta-alueilla toiminnan kehittäminen ja järjestelmän uudistaminen voisivat nousta uudelle tasolle.

Työssä jaksaminen sekä työn ja muun elämän tasapaino olivat paljon esillä myös alkuvuoden työmarkkinaneuvotteluissa. Kuntasektorilla neuvottelut olivat myös poikkeuksellisen vaikeat ja venyivät kesään saakka. Hoitajat saavuttivat sovun vasta syksyn puolella.

Kunnan, valtion ja yliopiston työntekijöiden työolot ovat säännöllisesti tarkastelussa liittokierrosten kautta. Liitossa haluamme yhtä lailla edistää yksityissektorin työntekijöiden ja yrittäjien asioita. Myös yksityispuolen työehtosopimuksen mahdollisuuksia on selvitetty ja erityisesti yrittäjille suunnattuja koulutuksia ja muuta toimintaa suunniteltu.

Eläinlääkintähuoltolaki

Uutta eläinlääkintähuoltolakia alettiin valmistella kaksi ja puoli vuotta sitten ja se on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Liitto on pyrkinyt tiiviisti vaikuttamaan uuden lain valmisteluun.

Nyt käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä Eläinlääkäriliitto kannattaa kunnaneläinlääkärijärjestelmän muuttamisen mahdollistamista muun muassa palkkausjärjestelmän ja työaikojen osalta. Näille muutoksille on tarvetta, jotta järjestelmällä on edellytyksiä toimia myös tulevaisuudessa. Juuri muutoksen mahdollistaminen on eläinlääkärien kannalta uudistuksen tärkein asia. Lakiluonnoksessa on lisäksi pyritty ratkaisemaan kilpailuneutraliteettiin liittyvät ongelmat mahdollisimman oikeudenmukaisella ja kaikkien osapuolten hyväksyttävissä olevalla tavalla.

Yliopistollisen eläinsairaalan potilasmateriaalin turvaaminen lailla on erinomainen muutos aiempaan. Kirjaus on välttämätön laadukkaan eläinlääkärikoulutuksen turvaamiseksi. Kokonaista koulutussuuntaa ei voida perustaa nykyisellä tavalla sopimuskuntien vapaaehtoisuuteen.

Kunnaneläinlääkärin virkojen pitäminen houkuttelevina on välttämätöntä koko järjestelmän toimivuudelle. Kunnissa tulee olemaan epätietoisuutta siitä, mitä muutoksia lain muuttuminen edellyttää kunnan toiminnalta käytännössä. Liitonkin tulee toimia tässä aktiivisesti, jotta käytännön tietoa on saatavilla ja kunnaneläinlääkärin työ pysyy jatkossa houkuttelevana. Vaikka lain muuttuminen tulee aiheuttamaan epätietoisuutta ja paljon työtä, muutos täytyy nyt saada, jotta järjestelmää päästään kehittämään.

Eläinten hyvinvointilaki

Eläinten hyvinvointilaki on erikoistumiskoulutusta koskevien säädösten ja eläinlääkintähuoltolain lisäksi kolmas merkittävä eläinlääkäreitä koskeva laki, jota eduskunta parhaillaan käsittelee. Elämme siis historiallisia aikoja.

Hallituksen esityksessä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi on useita eläinten hyvinvointia nykyisestä parantavia ehdotuksia. Esimerkiksi uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentamisen kielto, porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopuminen siirtymäajalla, eläinten haitalliseen jalostukseen ja pentutehtailuun puuttuminen sekä vaatimus jatkuvasta vedensaannista ovat erittäin tervetulleita uudistuksia. Siirtymän eläinsuojelusta eläinten hyvinvointiin tulisi kuitenkin näkyä selkeämmin erityisesti tuotantoeläimiin kohdistuvissa lain vaatimuksissa, jotta voidaan puhua eläinten hyvinvointilaista.

Tuotantoeläinten osalta taloudelliset seikat menevät yhä eläinten hyvinvoinnin edelle. Eläinten hyvinvointilain kanssa eletään seuraavat kymmenet vuodet, joten lain muutoksien olisi toivonut olevan nykyistä kunnianhimoisempia. Lisäksi Eläinlääkäriliitto pitää erityisen huolestuttavana merkittävää heikennystä kilpailueläinlääkärin mahdollisuuksiin huolehtia eläinten hyvinvoinnista nykytilanteeseen verrattuna.

Liitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että lakiin tehdään edelleen parannuksia eduskuntakäsittelyn aikana.

Liiton toimisto

Eläinlääkäriliiton konserni eli liiton toimisto sekä tytäryhtiöt Fennovet ja Tilipalvelu Elli ovat olleet muutosten kohteina tänä vuonna. Viime vuodenvaihteessa valitsimme ensi kertaa koko konsernille yhteisen johtajan, kun Karola Baran tuli meille liiton toiminnanjohtajaksi ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajaksi. Haluan tässä kaikkien läsnä ollessa vielä toivottaa Karolan tervetulleeksi töihin meidän kaikkien hyväksi.

Uudistukset saavat jatkoa ensi vuoden alussa, kun Fennovet ja Tilipalvelu Elli fuusioidaan ja ne toimivat jatkossa Fennovetin nimen alla. Näin konsernin hallintoa saadaan kevennettyä ja voimme keskittyä olennaiseen, jäsenten palvelemiseen.

Loppuvuodesta käytiin liiton valtuuskunnan vaalit, jossa joka neljäs jäsen käytti äänioikeuttaan ja saimme uuden valtuuskunnan. Tulevan kolmivuotiskauden valtuuskunta kokoontuu järjestäytymään ja valitsemaan liitolle uuden puheenjohtajan reilun parin viikon kuluttua.

Hyvät kollegat. On myös syytä muistaa niitä eläinlääkäreitä, jotka ovat poistuneet keskuudestamme. Olemme saaneet suruviestejä seuraavien kollegojen kuoltua:

Seppo Autio

Maria Forsberg

Tapani Hyytiä

Leena Jorri

Christine Kopp-Kuhlman

Eero Lappalainen

Eerikki Lehmonen

Pekka Manninen

Reino Nikkilä

Aarno Rantala

Hannu Saloniemi

Seppo Toivola

Maija Valtonen

Bjoern Voigt

Pyydän teitä nousemaan ja kunnioittamaan poismenneiden muistoa hetken hiljaisuudella. Kiitos. He elävät muistoissamme.

Puheenjohtajakauteni pian päättyessä haluan kiittää teitä kaikesta avusta ja yhteistyöstä kuluneen vuoden ja kaikkien kauteni kolmen vuoden aikana. Aika on ollut varsin haastavaa, mutta antoisaa.

Aina on ollut suuri kunnia edustaa eläinlääkäreitä. Eläinlääkäripäivät ovat meille eläinlääkäreille vuoden tärkein yhteinen kokoontuminen.

Jo kahtena edellisenä vuonna päivät on täytynyt järjestää poikkeuksellisella tavalla ja jälleen tänä vuonna kokeillaan jotain uutta: livetapahtuma ja jälkikäteen luennoista saatavat tallenteet kannustavat paikan päälle, mutta mahdollistavat tarvittaessa osallistumisen etänä jälkikäteen ja myös rinnakkaisten luentojen kuuntelun. Saadun kokemuksen ja palautteen perusteella päätetään ensi vuoden toteutustavasta.

Suuret kiitokset Eläinlääkäriliiton koulutusvaliokunnalle sekä Fennovetin ja liiton toimiston henkilökunnalle tämän vuoden kohokohdan järjestelyistä. Nautitaan yhdessä Eläinlääkäripäivien monipuolisesta annista ja nautitaan uuden oppimisesta ja toistemme seurasta.

Toivotan teille oikein antoisia Eläinlääkäripäiviä!