Mitä liitto tekee, kun et sitä näe?

Kolmen vuoden tavoitesuunnitelma päivitetään vuosittain. Näin vuoden 2024 lopulla mietin tätä vuotta ja sitä, mitä ensi vuonna on tulossa. Moni liiton toimenpiteistä tapahtuu taustalla, näkymättömänä työnä, mutta ne ovat välttämättömiä jäsenten arjen sujuvuuden ja alan vakauden turvaamiseksi.  Nostan esiin vain joitain kohtia.

Tänä vuonna liiton verkkosivut päivitettiin. Työ oli iso, ja toivottavasti anti heijastuu myös jäsenille. Entiset sivut olivat vanhat, ja niiden tekninen käyttöikä tuli täyteen. Sisältöä oli paljon, mutta se oli osin vaikeasti luettavassa muodossa ja sirpaloitunut eri kohtiin sivustoa.

Nyt sisältöjä on päivitetty, luotu uutta ja järjestetty niin, että ne palvelevat käyttäjää paremmin. Ajatuksena on, että verkkosivuilta löytyisi vastauksia kattavasti ja ne toimisivat hyvänä itseopiskelumateriaalina.

Kuluvan vuoden aikana lakineuvontaa kehitettiin muun muassa niin, että asioita tehdään aikaisempaa enemmän yhdessä, eikä tieto enää siiloudu. Eläinlääkärien lakikysymykset ovat usein luonteeltaan sellaisia, että yhtä oikeaa vastausta ei ole. Eri säädösten ja periaatteiden soveltamisen kautta löytyy perusteltu ratkaisu, jossa tiimityöstä on hyötyä.

Keväällä rekrytoitu talouspäällikkö Sanna Wälläri aloitti talous- ja veroasioissa jäsenneuvonnan. Jäsenet kysyvät esimerkiksi veroista, laskutuksesta ja palkkauksesta. Talouspäällikkö neuvoo myös aloittavia yrittäjiä yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa.

Liiton jäsenyys sisältää paljon ilmaista neuvontaa. Vaikka juristin apua ei olisi tarvinnut vuosiin, voi tilanne muuttua nopeasti. Työoikeuteen perehtyneet juristimme pyrkivät löytämään riitatilanteissa aina sovinnollisen ratkaisun. Tarpeen tullen he auttavat oikeudenkäyntiin asti. Mikäli opastus ja neuvottelut eivät tuota haluttua lopputulosta, liitto on vakuuttanut jäsenensä oikeusturvavakuutuksella.

Jos liiton tukea ei ole, apu on haettava muualta. Esimerkiksi kiusaaminen, perusteeton irtisanominen, muutosneuvottelut, hoitovirheet, kilpailukieltosopimukset tai ylipäätään sopimukset synnyttävät tilanteita, joissa yksittäinen prosessi voi maksaa yli 10 000 euroa.  Juristin palkkaaminen yhden ongelman ratkaisuun voi maksaa nopeasti vuoden tai kahden jäsenmaksun verran. Liitto järjestää jäsenilleen myös ennaltaehkäisevää koulutusta työehtokysymyksissä. Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Mikko Turku vertaa pääkirjoituksessa liiton jäsenyyttä vakuutukseen.

Yksityissektorin työehdoista kerättiin tänä vuonna tietoa kyselyllä. Tuloksia analysoidaan, ja vuoden 2025 aikana yksityisen sektorin työehtosuositusta päivitetään. Eläinlääkärien alalla virka- ja työehtosopimuksia on julkisella sektorilla ja yliopistolla. Seuraava neuvottelukierros on ensi keväänä.  Ne antaa suuntaa koko alan työehtoihin. Viime aikoina työlainsäädäntöä on heikennetty.

Työehtosopimukset osin suojaavat näiltä heikennyksiltä, mikäli työehtosopimuksessa on sovittu lakia paremmasta tasosta. Eläinlääkärialan pitkän aikavälin menestys perustuu reiluihin ja vakaisiin työehtoihin. Ne hyödyttävät niin yrittäjiä kuin palkansaajiakin, koska alalla arvostetaan turvallisia työsuhteita, osaamisen kehittämistä ja toimivia työyhteisöjä.

Kuntapuolella on vuoden 2026 alusta voimaan astuvan uuden eläinlääkintähuoltolain ohella muitakin isoja kysymyksiä, kuten praktikkojen laaja työsidonnaisuus, työaikalain ulkopuolella oleminen sekä se, miten palkka jatkossa muodostuu peruspalkasta ja eläinten omistajien maksamasta osuudesta. On neuvoteltava uusi eläinlääkärisopimus, koska lääkärisopimusta sovelletaan jatkossa vain hyvinvointialueilla. Valtion ja yliopiston puolella on omat kipukohtansa, mutta muutostarve on maltillisempi kuin kuntapuolella.

Ammattiliiton jäsenenä jokainen jäsen osallistuu oman ammattikuntansa aseman vahvistamiseen ja näkyvyyteen yhteiskunnassa. Eläinlääkäreistä yli 80 prosenttia kuuluu liittoon, ja he vaikuttavat yhdessä alan kehityksen suuntaan. Kun liitolla on vahva mandaatti, meitä kuunnellaan ja saamme argumenttejamme läpi. Eläinlääkärit ovat yhteisöllisiä ja ymmärtävät hyvin, miten tärkeää on pitää koko ala elinkelpoisena ja houkuttelevana.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 8/2024.

Karola Baran

Suomen Eläinlääkäriliiton toiminnanjohtaja