Kiila-kuntoutus avaa uusia näkökulmia
KIILA-kuntoutus tarjoaa eläinlääkäreille mahdollisuuden keskittyä omaan hyvinvointiin ja saada vertaistukea kollegoilta. Kuntoutukseen osallistuneet kertovat, kuinka ammattilaisten tuki ja yhteiset keskustelut ovat auttaneet löytämään keinoja työssä jaksamiseen.
Kunnollisten taukojen pitäminen säännöllisesti oli tavoite, jonka yrittäjänä työskentelevä eläinlääkäri asetti itselleen jo KIILA-kuntoutuksen alussa. Sittemmin hän on lisännyt taukojen määrää hiljalleen. Hän ei enää käsittele työasioita viikonloppuisin eikä arki-iltaisin. Nykyisin hän viettää pidennetyn viikonlopun kahden tai vähintään kolmen kuukauden välein. Tästä on ollut etua arjessa.
”On ollut kiva jaksaa töissä, koska tykkään työstäni.”
Eläinlääkäri on ollut alalla yli kaksikymmentä vuotta. Suurimman osan ajasta hän on ollut yrittäjä. Nykyisin hän hoitaa pääasiallisesti tuki- ja liikuntaelinongelmaisia potilaita kahdessa erilaisessa työpaikassa. Vaihtelevuutta työhön tuovat myös tarkastukset teurastamoissa. Työ on mieluista, joten oma tavoite KIILA-kuntoutuksessa ei ollut työn sisällön muuttaminen. Yrittäjä halusi nimenomaan tehdä säännöllisistä tauoista tavan.
”Yrittäjänä olen aiemmin ajatellut, että koko ajan pitäisi tehdä töitä.”
Osallistujia kaikkialta Suomesta
KIILA-kuntoutus on ennaltaehkäisevää Kelan kuntoutusta. Tavoite on, että osallistujien työkyky paranee ja että he voivat jatkaa työelämässä. Kelan KIILA-kuntoutusta toteutetaan kurssi- ja yksilöpalveluna. Kurssipalvelun kurssit ovat ammattialakohtaisia, mukana on vaikka vain eläinlääkäreitä.
Hakemus tehdään Kelalle ja lähetetään OmaKelassa. Mukaan tarvitaan lääkärinlausunto ja työsuhteessa olevilta lisäksi esihenkilön kanssa täytetty lomake.
Työssä jaksamista edistävä kuntoutus kiinnosti yrittäjää, koska eläinlääkärin työ muuttuu koko ajan henkisesti kuormittavammaksi. Työelämässä painavat kiire, jatkuva vaatimustason nousu ja väsymys.
”Aiemmin sain keskittyä eläinten hyvinvointiin. Nykyisin pitää huomioida myös omistajien hyvinvointi.”
Välillä työ on ollut kuormittavaa fyysisestikin.
”Minulle oli hiljattain tehty olkapääleikkaus, olin pitkällä sairauslomalla”, eläinlääkäri kertoo kuntoutukseen hakeutumisen syistä.
KIILA-kuntoutuksen alussa kartoitettiin jokaisen osallistujan tilanne ja kirjoitettiin henkilökohtaiset suunnitelmat siitä, millaisia muutoksia kukin tarvitsisi työelämäänsä. Kyseisessä ryhmässä oli kahdeksan eläinlääkäriä eri puolilta Suomea. Eläinlääkäreitä yhdisti kiireinen työarki ja se, että kaikilla oli takana jo pitkä ja monipuolinen ura.
Yhteistä oli lisäksi vastuu kodin arjen pyörittämisestä, vaikka suuri osa osallistujien lapsista jo aikuisia.
”Kuntoutuksessa saimme viisikin vuorokautta vain itsellemme, mitä tapahtuu harvoin”, Etelä-Suomesta tuleva yrittäjä toteaa.
Pohjois-Suomesta tuleva eläinlääkäri hakeutui kuntoukseen, koska kärsi toistuvasti työuupumuksesta.
”Olen tehnyt erilaisia eläinlääkärin hommia lähes neljännesvuosisadan. Tällä hetkellä työnkuva on aika palapeliä”, hän kuvailee.
Hän työskentelee muun muassa kunnaneläinlääkärinä ja sen ohella esihenkilön tehtävissä.
Kasvotusten ja etäyhteyksin
Kuntoutusjaksot olivat Peurungassa Keski-Suomessa puolentoista vuoden aikana. Jaksoja oli kolme. Kaksi niistä kesti viisi vuorokautta ja yksi oli kolmen vuorokauden mittainen. Ohjelman vetäjinä oli asiantuntijoita, kuten työterveyspsykologi ja fysioterapeutti. He pitivät luentomaisia osuuksia työhyvinvoinnista, henkisestä jaksamisesta ja työergonomiasta. Pääpaino oli kuitenkin aina yhteisessä keskustelussa aiheesta.
Luentojen pääpaino oli kuitenkin aina yhteisessä keskustelussa.
”Vetäjät johdattelivat keskustelua kysymyksillä, jotka innostivat meitä puhumaan. Heillä oli uskomattomia ideoita!”, yrittäjä sanoo.
Mieleen jäi erityisesti tehtävä, jossa pohdittiin elämän tärkeimpiä asioita. Paperille muodostui kaavio, joka paljasti, mikä kenellekin on kaikkein tärkein asia elämässä.
”Melkein kaikille tärkeimpiä asioita ovat oma hyvinvointi, perhe ja muut läheiset.”
Kuntoutuksen aikana osallistujat saivat myös henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Sitä tuli asiantuntijoilta Peurungassa ja muina ajankohtina etäyhteyksien välityksellä. Yrittäjälle tärkeimpiä olivat keskustelut työterveyspsykologin kanssa. Häneltä sai merkittävää henkistä tukea.
Yhteydenpito jatkuu edelleen
Kun KIILA-kuntoutukseen osallistuva on työsuhteessa, myös esihenkilö ja työterveys-
huolto voivat osallistua ajoittain. Itä-Suomessa asuva hygieenikkoeläinlääkäri kertoo, että kuntoutukseen kuului tapaamisia, joihin osallistuivat hän, kuntoutuksen järjestäjä ja hänen esihenkilönsä.
”Sain valita keskustelunaiheet. Aiheet saattoivat olla mitä tahansa työhyvinvointiin tai työhön liittyviä.”
Yrittäjänä työskentelevä eläinlääkäri oli luullut, että ei kerro mielellään omista asioistaan uusille ihmisille. Ryhmäläisistä tuli kuitenkin nopeasti läheisiä toisilleen. Hän totesi, että kuntouksessa parasta oli omien asioiden jakaminen muille ja kollegoiden kokemusten kuunteleminen.
”Keskustelut olivat herkkiä. Ne saivat huomaamaan, että muillakin on ollut henkisesti raskaita kokemuksia ja väsymystä niiden takia. Itkimme ja nauroimme yhdessä.”
Juttu luisti kahdeksan eläinlääkärin kesken heti. Hygieenikko sanoo, että hänelle oli tärkeää osallistua juuri oman alan ammattilaisille tarkoitetulle KIILA-kurssille.
”Meillä on sama koulutus ja tunnemme toistemme töitä. Kaikkea ei tarvinnut selittää alusta alkaen.”
Usein keskustelut käytiin metsässä kulkien tai nuotion äärellä istuen. Illalla kokeiltiin erilaisia liikuntalajeja, rentouduttiin kylpylässä, mentiin laulamaan karaokea tai tanssimaan. Kun kuntoutusjaksot kestivät monta päivää, Peurungassa ehti rauhoittua. Oli mukava tavata tutuksi tullut porukka aina uudelleen.
Kuntoutuksen päätyttyä ryhmä on viettänyt yhteisen viikonlopun. He tapasivat Tahkolla. Seuraavaksi vuorossa on retki Yyteriin.
Suosituksia ja suunnitelmia
KIILA-kuntoutus sopii ihmisille, jotka tarvitsevat asiantuntijoiden apua työhyvinvointiin, terveyteen tai elämänhallintaan tai joiden työskentelyä vaikeuttaa sairaus. Kuntoutukseen kannattaa hakea varsinkin silloin, jos työterveyshuollosta ja työpaikalta saatu apu ei tunnu riittävän. Kuntoutus kannattaa aloittaa riittävän varhain, että siitä on apua työssä jatkamisen kannalta.
Yrittäjä suosittelee kuntoutusta erityisesti kollegoille, jotka ovat olleet alalla kauan ja kokeneet alan murroksen.
”Esimerkiksi tietotekniikka on monelle meistä haaste”, hän tietää.
Hän muistuttaa, että kuntoutukseen osallistuvien ei tarvitse olla työsuhteessa, vaan myös yrittäjät voivat hakea mukaan. Koska painotus KIILA-kuntoutuksessa on työssä jaksamisen tukeminen, hygieenikko ajattelee, että osallistujilla kannattaa olla jo pitkästi työkokemusta. Hän suosittelee kuntoutusta kollegoille, joista tuntuu, että työ on käynyt kuormittavaksi fyysisesti tai henkisesti.
”Niille, jotka tarvitsevat uutta potkua työhön, vertaistukea sekä pysähtymistä oman terveyden ja hyvinvoinnin äärelle.”
Hänen arkeensa KIILA-kuntoutuksella ei ollut juuri vaikutusta.
”Silti rohkaisen muita hakemaan. Eihän sitä tiedä, mitä kaikkea kuntoutus kenellekin antaa.”
Kunnaneläinlääkäri suosittelee KIILA- kuntoutusta lämpimästi. Vaikka työuupumus vaivaa häntä edelleen, kuntoutuksesta tarttui mukaan joitakin helpottavia ajatuksia.
”Se opetti armollisuutta ja sieltä saatu vertaistuki oli uskomattoman tärkeää. Pikkuisen paremmin kestän nyt työn ja perheen yhdistämisen mahdottomuutta.”
Hän lisää, että hänen jaksamistaan kannattelevat parhaiten koira, kissa, lapset ja lapsenlapsi.
Kuntoutuksessa tehtyjen suunnitelmien kannustamana yrittäjä on alkanut pitää myös pitkän kesäloman katkonaisten loma-aikojen sijaan. Samalla hänestä tuntuu, että taukojen ei aina tarvitse olla pitkiä. Niitä täytyy kuitenkin pitää säännöllisesti.
Kuntoutus kannattaa aloittaa riittävän varhain, että siitä on apua työssä jatkamisen kannalta.
”Työputki pitää katkaista ainakin pieneksi hetkeksi; työ vaatii vastapainoksi urheilua tai ystävän kanssa vietettyä aikaa. Teatterissa käynti tai muu poikkeava tekeminen perheen kanssa saa jaksamaan.”
Tulevaisuuden suunnitelmiin yrittäjällä kuuluu nelipäiväinen työviikko viisipäiväisen sijaan. Myös sen hän kirjasi tavoitteekseen heti KIILA-kuntoutuksen alussa.
Hae mukaan helmikuussa 2025 alkavalle KIILA-kuntoutus-kurssille
Kurssin toteuttavat yhteistyössä Suomen Eläinlääkäriliitto, Peurunka ja Kela. Kurssi on osallistujille maksuton, ja kuntoutuskurssin ajalta työnantaja maksaa osallistujalle palkan.
Kenelle: KIILA-kurssi 93840 on tarkoitettu työ- ja virkasuhteisille sekä yrittäjinä toimiville eläinlääkäreille.
Missä: Kurssi järjestetään Peurungassa, Laukaassa.
Peurunka on monipuolinen kuntoutuskeskus ja suosittu spa & resort.
Miten haet: Kurssille haetaan lääkärin B-lausunnolla sekä Kelan ammatillisen kuntoutuksen lomakkeilla KU 101 ja KU 200.
Alkujaksot
Asiantuntijan käyntikerrat, 24.2.–7.3.2025: 1 tunnin etäyhteys kuntoutujan ja oman esihenkilön kanssa.
Avopäivä Peurungassa, 10.3.–4.4.2025.
Ryhmäjaksot
Alkujakso 5 vuorokautta, 19.–23.5.2025.
Välijakso 5 vuorokautta, 8.–12.9.2025.
Loppujakso 3 vuorokautta, 15.–17.12.2025.
Päätöskeskustelu
16.2.–20.3.2026, toteutus etäyhteydellä 1 tunti.
Voit kysyä lisää Sanna Rossilta, joka on tuotevastaava Peurungassa, puh. 020 751 6492, sanna.rossi@peurunka.fi.
Lisätietoa KIILA-kuntoutuksista, alkavista kursseista ja hakemisesta.
Kuva alussa: Usein keskustelut käytiin metsässä kulkien tai nuotion äärellä istuen, mikä tarjosi rauhallisen ympäristön jakaa kokemuksia. Kuva: Peurunka.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 8/2024.
Hanna Hirvonen
Kirjoittaja on lehteä vakituisesti avustava toimittaja. Kirjoitus on alun perin julkaistu Eläinlääkärilehdessä 1/2023, ja sitä on päivitetty tähän lehteen sopivaksi. Myös otsikko ja ingressi on päivitetty.