Alpakat ja laamat patologian näytteinä

Etelä-Amerikan kamelieläimet, alpakat ja laamat, ovat verrattain uusia tulokkaita eläinlääkärien potilaina. Niiden villejä kantamuotoja, vikunjoita ja guanakoita, on Korkeasaaressa.

Ensimmäiset alpakat tulivat Suomeen 2002 ja ensimmäinen laama saapui 2004. Tällä hetkellä Suomessa on arvioiden mukaan yli 1300 alpakkaa, laamoja on huomattavasti vähemmän, noin 100.

Vuodesta 2004 lähtien Ruokavirastossa ja sen edeltäjissä (EELA ja Evira) on tutkittu patologisanatomisesti 81 alpakkaja seitsemän laamanäytettä, joista kokonaisia eläimiä oli 83 ja elinnäytteitä oli viisi.

Huippuvuonna 2007 tutkittiin 14 eläintä ja sen jälkeen vuotuinen tutkimusmäärä on vaihdellut nollan ja kymmenen välillä.

Luomisen syyn tutkimus tehtiin 15 alpakan sikiölle, kuolleena syntyneelle tai alle vuorokauden ikäiselle alpakan vasalle (aikuisia nimitetään emäksi ja orhiksi) ja yhdelle laaman sikiölle.

Neljässä näytteessä todettiin tulehdusmuutoksia, joista yhdestä eristettiin Listeria monocytogenes, kahdesta Escherichia coli ja yhdestä ei löytynyt erityistä taudinaiheuttajaa.

Neljällä sikiöllä tai vastasyntyneellä todettiin kehityshäiriö, joista kaksi oli sydämessä, yksi yläleuassa ja yksi nivelessä. Lopuissa seitsemässä näytteessä ei ollut erityisiä löydöksiä.

Sairauden syiden selvittämiseksi tutkittiin 31 alle vuoden ikäistä nuorta alpakkaa ja laamaa. Suurimman ryhmän muodostivat alle kuukauden ikäiset alpakat, joita oli 18. Kolmella vastasyntyneellä todettiin bakteeriyleistulehdus, joista eristettiin Haemophilus sp., Actinobacillus equuli ja E. coli. Sydämen kehityshäiriö todettiin kahdella alpakalla.

Varsinkin kasvatuksen alkuvuosina yleinen kuolinsyy vastasyntyneillä oli riittämättömän maidonsaannin aiheuttama kuivuminen ja nääntyminen. Yhdellä ripulin takia tutkitulla vasalla ei löytynyt spesifistä ripulin aiheuttajaa, mutta sillä todettiin sienitulehdus etumahoissa.

Synnytyksen yhteydessä tulleen trauman seurauksena yksi vasa oli kuollut sisäiseen verenvuotoon ja yhdellä vasalla oli kaularangan subluksaatiosta seurannut selkäydinvaurio. Vanhemmilla vasoilla todettiin mahahaava kahdella alpakalla ja yhdellä laamalla sekä yhdellä alpakalla suoli oli puhjennut. Sydänlihasrappeutumaa havaittiin kahdella alpakalla.

Keuhkotulehdus todettiin kolmella alpakalla, joista yksi oli aspiraation seurausta ja kahdesta eristetiin E.coli ja Fusobacterium necrophorum.

Aikuisia alpakoita ja laamoja oli lähes puolet tutkituista. Aikuisilla eläimillä sairaudet olivat usein kroonisia ja niihin liittyi monesti heikko ravitsemustila. Lisäksi muutosten kroonisuuden takia taudin alkuperäinen syy jäi usein arvailujen varaan.

Maksasairauksia todettiin seitsemällä alpakalla. Kahdella alpakalla oli ison maksamadon (Fasciola hepatica) aiheuttama krooninen maksavika. Näistä ainakin toinen oli tuontieläin ja tartunta oli saatu lähtömaassa.

Kahdella alpakalla tavattiin pieniä maksamatoja (Dicrocoelium dendriticum). Kroonisen kuparimyrkytyksen aiheuttama akuutti maksavaurio todettiin kahdella alpakalla.

Kroonista sydämen toiminnanvajausta aiheutti kahdella alpakalla sydänlaajentuma ja kolmella todettiin sydänlihasvaurio.

Yksi alpakka oli kuollut kyyn puremaan ja toisella alpakalla oli samankaltaisia toksisia lihasvaurioita sydänlihaksessa ja hengityslihaksissa. Kolmella alpakalla löytyi mahahaava ja lisäksi yhdellä mahahaava liittyi mahalaukun adenokarsinoomaan.

Muita kasvaimia olivat henkitorven sarkooma, sydämen kemodektooma sekä etumahojen leiomyooma. Kamelieläimillä lasketaan olevan kolme mahaa, yksi vähemmän kuin märehtijöillä.

Kahdella alpakalla ja yhdellä laamalla todettiin krooninen keuhkosairaus. Yhdellä iäkkäällä laamalla oli nefroosin seurauksena hypoproteinemia ja nestekertymiä rintaja vatsaontelossa.

Bakteeri-infektioiden osuus näytteissä oli vähäinen ja usein bakteerilöydös oli toissijainen.Yhdellä nuorella alpakka-aikuisella oli kuitenkin akuutti aivoja keuhkokalvontulehdus, joista eristettiin Streptococcus equi ssp. zooepidemicus.

Alpakoilta tutkittiin myös ihosairauksia, joista löytyi muun muassa Chorioptes-punkin aiheuttama krooninen ihottuma jaloissa. Vaikka lihantuotanto ei meillä ole merkittävä käyttötarkoitus laamoilla ja alpakoilla, saattaa yksittäisiä eläimiä päätyä teuraaksi.

Yhdessä teurastetun alpakan maksassa oli kroonisia paiseita, joissa ei todettu bakteerikasvua ja näyte oli kielteinen myös mykobakteeritutkimuksissa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 2/2020.

Taina Laine ja Teija Kokkonen

Kirjoittajina ovat erikoistutkijat Taina Laine ja Teija Kokkonen.