Antibioottiresistenssin seuranta

Antibioottiresistenssiä eläimistä eristetyissä bakteereissa ja eläimille tarkoitettujen antibioottien myyntiä on seurattu Suomessa pitkään. Salmonellabakteerien vastustuskykyä antibiooteille tutkittiin ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla ja eläinten antibioottien myyntitietojen keräys aloitettiin 1990-luvulla.

Vuonna 1999 Suomessa julkaistiin ensimmäinen raportti ihmisistä ja eläimistä eristettyjen bakteerien resistenssistä. Eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien järjestelmällinen antibioottiresistenssin seurantaohjelma (FINRES-Vet) alkoi vuonna 2002.

FINRES-Vet-ohjelmassa tutkitaan eläimien ja ihmisten välillä leviävien zoonoosibakteerien, joidenkin eläimille tautia aiheuttavien bakteerien sekä terveistä eläimistä eristettyjen indikaattoribakteerien antibioottiherkkyyttä. Indikaattoribakteerien antibioottiresistenssin ajatellaan kuvastavan sitä , joka esimerkiksi Suomessa sioille käytetyillä antibiooteilla on ollut sikojen suoliston normaalimikrobistoon.

Indikaattoribakteerien resistenssiseurannalla saadaan tietoa antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista ja niiden resistenssitekijöistä, jotka voivat siirtyä eläinten ja ihmisten sekä eläinpopulaatioiden välillä.Resistenssitekijät voivat siirtyä edelleen myös eläimille ja/ tai ihmisille tautia aiheuttaviin bakteereihin.

FINRES-Vet-ohjelmassa  seurataan myös rehun antimikrobisten lisäaineiden, kuten kokkidiostaattien käyttöä sekä eläinten lääkintään tarkoitettujen antibioottien kulutusta. Kulutustiedot saadaan antibioottien myyntitiedoista.

Ruokaviraston lisäksi FINRES-Vet-aineiston kokoamiseen ja analysoimiseen osallistuvat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sekä Helsingin yliopisto. Seura- ja harraste-eläinten resistenssitiedot on koottu vuodesta 2012 alkaen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa.

Zoonoosi- ja indikaattoribakteerien resistenssiseurannassa noudatetaan EU-lainsäädäntöä. Vuodesta 2014 alkaen antibioottiresistenssin seuranta zoonoosija E. coli -indikaattoribakteereissa  on  perustunut EU-lainsäädäntöön.

Kaikissa jäsenmaissa toteutettavaan seurantaan tuli vuoden 2015 alusta mukaan esimerkiksi laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavien E. coli -bakteerien seulonta niin tuotantoeläimistä kuin niistä saatavasta lihasta, ja vuoden 2021 alusta seurantaan tuli mukaan myös tuontiliha.

EU-lainsäädännössä mainittuja alle vuoden ikäisten nautojen ja kalkkunoiden seurantaa ei ole Suomessa toteutettu alhaisten tuotantomäärien takia.EU-lainsäädäntö määrittelee seurattavat bakteerilajit sekä eläinlajit ja elintarvikkeet, joista näytteitä on kerättävä.

FINRES-Vet-ohjelmaan kuuluu Suomessa myös sellaisia seurantakohteita, joita EU-lainsäädäntö ei edellytä.Tällaisia ovat olleet esimerkiksi sikojen ja sianlihan MRSA-seurantatutkimukset, teurastetuista naudoista eristettyjen indikaattoribakterien ja eläinpatogeenien, kuten mastiittipatogeenien, resistenssiseuranta.

Lisäksi maahantuojat tutkituttavat Ruokaviraston laboratorioissa ETT:n ohjeistuksen mukaisesti laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavien E. coli -bakteerien esiintymistä maahantuoduista siipikarjaparvista.

Eläinlääkäreillä on tärkeä rooli riittävän patogeenien resistenssitiedon tuottajana. Eläimille tautia aiheuttavien patogeenien resistenssitiedot kootaan vuosittain laboratorioon taudinsyynselvitystä varten lähetettyjen näytteiden tuloksista.

Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa hyväksyttyjä laboratorioita toimittamaan jatkotutkimuksiin Ruokavirastoon eristämänsä ESBLja MRSA-bakteerikannat. Tuotantoeläinten tärkeimpien patogeenien seurantatieto tuotetaan Ruokavirastossa sekä seuraeläinten ja hevosten taudinaiheuttajista eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kliinisen mikrobiologian laboratoriossa.

PCR-tekniikalla pystytään nykyään toteamaan useimmat taudinaiheuttajat suoraan näytteestä nopeasti. Tekniikkaa voidaan käyttää myös joidenkin resistenssigeenien tunnistamiseen näytteestä.

Tunnetuin esimerkki lienee beetalaktamaasigeenin osoittaminen mastiittimaidosta. Luotettavaa antibioottiherkkyysmääritystä varten tarvitaan kuitenkin bakteeriviljely, siitä tehty puhdasviljelmä sekä patogeenin tunnistus. Patogeenien resistenssitieto ohjaa lääkekäyttöä.

On ensiarvoisen tärkeää, että eläinlääkärit ottavat sairaista, lääkitsemättömistä tai hoitoon vastaamattomista, eläimistä riittävästi näytteitä bakteriologiseen tutkimukseen. Vain tällä tavoin saadaan kerättyä luotettavaa tietoa antibioottien lääkinnällisestä tehosta ja havahdutaan riittävän ajoissa mahdolliseen resistenssitilanteen huonontumiseen tai uuden nousevan resistenssiominaisuuden rantautumiseen Suomeen.

Resistenssiseurantaohjelman tuloksia löytyy Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolta. Ruokavirasto julkaisee seurantaohjelman tuloksia säännöllisesti FINRES-Vet-raporteissa ja Zoonoosikeskuksen internet-sivuilla.

Vuoden 2021 maaliskuusta alkaen seurantatietoja on voinut tarkastella myös Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolta (avointieto.ruokavirasto.fi), johon eläimille tautia aiheuttavien bakteerien tiedot päivittyvät ajantasaisesti.

Terveistä eläimistä eristettyjen indikaattorija zoonoosibakteerien tulokset päivitetään Avoin tieto -sivustolle kerran vuodessa, kun koko vuoden tulokset valmistuvat.

FINRES-Vet-ohjelmasta saadaan tietoa myös resistenssin esiintymisen ja lääkekulutuksen välisestä yhteydestä.

Vuoden 2022 alusta antibioottien kulutusta aletaan seurata eläinlajikohtaisesti, mikä mahdollistaa kulutuksen entistä tarkemman vertailun eläinten resistenssiseurannan tuloksiin. Saatua tietoa voidaan hyödyntää, kun antibioottiresistenssin leviämistä yritetään estää, annetaan antibioottien käyttösuosituksia ja arvioidaan suositusten vaikutusta.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 7/2021.

Suvi Nykäsenoja, Tarja Pohjanvirta, Saara Raulo, Thomas Grönthal ja Anna-Liisa Myllyniemi

Kirjoittajina ovat erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, jaostopäällikkö Tarja Pohjanvirta, Zoonoosikeskuksen johtaja Saara Raulo, erikoistutkija Thomas Grönthal ja yksikönjohtaja Anna-Liisa Myllyniemi.