Kategoriat: 
Puheenjohtajan palsta

Eläinlääkäripula on totta

Tilanne tuntuu vain pahenevan: lähes kaikki liittoon tulevat haastattelupyynnöt koskevat eläinlääkäripulaa ja se näkyy joka puolella: sijaispulaa, ei hakijoita avoimiin työpaikkoihin, kuormitusta, jaksamisongelmia.

Osa pulasta johtuu siitä, että eläimille tarjotaan yhä korkeatasoisempia eläinlääkäripalveluja. Eläinlääketiede on kehittynyt ja tarjottavien palvelujen skaala laajentunut. Uusia klinikoita perustetaan, myös ympäri vuorokauden toimivia sairaaloita. Korona-ajan synnyttämä lemmikkibuumi on osaltaan lisännyt kysyntää.

Osa eläinlääkäripulasta johtuu työstä itsestään. Eläinlääkärin työ on kuormittavaa sekä henkisesti että fyysisesti ja työn kuormittavuuden hallitsemiseksi moni eläinlääkäri tekee töitä osa-aikaisesti. Työajattomilla kunnaneläinlääkäreillä kuormittavuutta pahentaa valtava työsidonnaisuus.

Myös alanvaihto on ammattikunnassamme nousussa: Helsingin yliopiston uraseurantakyselyn mukaan 7 prosenttia eläinlääkäriksi valmistuneista oli viiden vuoden kuluttua opiskelemassa toista tutkintoa. Liiton omassa nuorille eläinlääkäreille suunnatussa kyselyssä 15 prosenttia vastavalmistuneista oli harkinnut alanvaihtoa tosissaan ja 42 prosenttia oli miettinyt sitä joskus. Pulan syyt aiheuttavat osittain toisiaan kiihdyttävän kierteen, jossa töissä olevien jaksaminen on yhä kovemmalla koetuksella.

Eläinlääkärien määrää voidaan tietysti lisätä kouluttamalla suurempia määriä; liittokin kannattaa maltillista opiskelijamäärän kasvattamista. Tämä on hidas ja kallis tapa eikä onnistu ilman lisäresursseja yliopistolle.

Myös eläinlääkärien työssä jaksamiseen ja alalla pysy­mi­seen on panostettava. Työn tulee olla kunnolla resursoitua, johdettua ja järjestettyä. Lisäksi pitää panostaa kunnolliseen perehdytykseen sekä tukeen vaikeissa tilan­teissa. Mentoroinnin ja työnohjauksen leviämistä yhä useammalle työpaikalle ja yhä useamman eläinlääkärin saataville on edistettävä.

Valtuuskunnan toukokuisessa seminaarissa aiheena on nuorten eläinlääkärien siirtyminen työelämään ja siirtymän helpottaminen. Keskustelussa nousevat varmasti esiin moninaiset syyt eläinlääkäripulaan, joista osalle voimme tehdä jotain ja osalle emme. Nuorten työelämään siirtymisen helpottaminen on yksi asioista, joihin voimme vaikuttaa.

Yksi erinomainen keino vaikuttaa eläinlääkärien jaksamiseen palkittiin vuoden eläinlääkintätekona, kun palkinto myönnettiin Eläinlääkäri Puhuu Eläinlääkärille -tukipuhelimelle. On ollut hienoa nähdä, miten aktiivinen kollegaporukka tarttui toimeen ja aloitti tämän arvokkaan työn.

Ukrainalaisten pakolaisten mukanaan tuomat lemmikit ovat puhuttaneet kevään mittaan. Erityistä huolta on ollut eläintautiriskeistä, kun maahantulovaatimuksia on tässä poikkeuksellisessa tilanteessa höllennetty. Liitto on jakanut tietoa toimintaohjeista ukrainalaisen lemmikin maahan tullessa ja on mukana SEY Suomen eläinsuojelun auttamistyössä Helsingin satamassa. Ukrainalaisia lemmikkejä satamassa auttavat vapaaehtoiset valmiuseläinlääkärit on tapaturmavakuutettu liiton toimesta ja liitto osallistuu myös eläinlääkärien matkakuluihin.

Lehden ilmestyessä liiton jäsenkysely on vastattavana, linkki lähetettiin sähköpostitse. Edellinen jäsenkysely tehtiin vuonna 2020: ajantasaisen tiedon saamiseksi sekä palkka- ja muun kehityksen seuraamiseksi on jälleen tärkeää saada kyselyyn runsaasti vastauksia. Kannathan kortesi kekoon ja tuotat edunvalvonnalle ja alallesi tärkeää tietoa vastaamalla. Myös syksyistä valtuuskunnan vaalia valmistellaan ja siitä tiedotetaan vuoden mittaan, myös tässä lehdessä.

Kevään työmarkkinakierros on valtion ja yliopiston osalta saatu päätökseen. Neuvottelutulokset on koottu verkkosivuille ja valtion tulos esitellään myös tässä lehdessä sivulla 170. Kunta-alan neuvottelut ovat tätä kirjoittaessa siirtyneet sovittelulautakunnalle ratkottavaksi. Nähtäväksi jää, milloin sopuun päästään.

Koronarajoitusten höllentyminen on mahdollistanut läsnäolotapahtumat ja erilaiset juhlat. Liitosta on viety tervehdys niin Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistyksen kuin Tarton suomalaisten eläinlääketieteen opiskelijoiden vuosijuhliin. Kasvokkain järjestettävät kokoukset ja tapaamiset mahdollistavat myös epävirallisemman tiedonvaihdon ja yhteistyökumppaneihin tutustumisen paremmin. Näin yhteistyö on jatkossa helpompaa.

Hyvää kevään jatkoa!

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 3/2022.

Katri Kiviniemi

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja

Jaa Lehti

Kenpä tietäis sen

Kategoriat: 
Pääkirjoitus

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli