Kategoriat: 
Ajankohtaista Ruokaviraston tutkimuksista

Eläintautitutkimustuloksia avoimesti, lehmien luomisen syitä ja ennakkoilmoitus utaretulehdusbakteereista

Ruokavirasto seuraa eläintautien esiintymistä ja julkaisee vuosittain eläintautitutkimuksen tuloksista koostuvan Eläintaudit Suomessa -raportin. Nyt eläintautitutkimuksen tuloksia pääsee katsomaan myös ajantasaisesti Avoimen tiedon Eläintaudit -sivustossa.

Eläintautien esiintyminen -välilehdellä voi katsoa Ruokaviraston diagnostisissa tutkimuksissa todettujen eläintautien esiintymistä eri eläinlajiryhmillä ja eläinlajeilla, tuotantoeläimillä myös eri tuotantomuodoissa ja/tai ikäryhmissä. Tuloksiin sisältyvät myös tietyt ulkopuolisissa laboratorioissa todetut tartunnat, joista lähetetään mikrobi- tai loiskantoja Ruokavirastoon.

Salmonellalöydökset eläimillä -välilehti näyttää vuodesta 2011 lähtien eläimistä eristetyt ja Ruokaviraston laboratoriossa varmistetut salmonellalöydökset. Salmonellalöydösten esiintymistä voi tarkastella erikseen tuotantoeläimillä, turkiseläimillä sekä seura- ja luonnonvaraisilla eläimillä. Lisäksi tietoa löytyy eri salmonellaserotyyppien esiintymisestä eri eläinlajiryhmissä ja eläinlajeilla.

Nautojen hengitystietulehduksen aiheuttajat -välilehdiltä löytyy tietoa nautojen syväsivelynäytteissä todetuista hengitystietulehduksia aiheuttavista bakteeri- ja virustartunnoista ja niiden esiintymisestä eri tuotantomuodoissa.

Vastaavasti Vasikkaripulin aiheuttajat -välilehti näyttää ripulivasikoiden ulostenäytteissä todetut bakteeri-, virus- ja loistartunnat sekä eri tuotantomuodot. Tiloilla ja eläimillä voi esiintyä samanaikaisesti useampia hengitystietulehduksen tai ripulin aiheuttajia, mikä käy ilmi näytelähetyksissä todettujen eri aiheuttajien määrän kuvaajassa.

Myös afrikkalaisen sikaruton, hirvieläinten näivetystaudin, myyräekinokokin, trikinellan, rabieksen, lintuinfluenssan, jänisruton, kaniinien verenvuotokuumetaudin ja myksomatoosin seurannasta villieläimillä on ajantasaista ja avointa tietoa.

Naudan luomisen syyn selvityksissä vuonna 2021 löytyi infektioita ja kehityshäiriöitä. Vuonna 2021 Ruokavirastossa tutkittiin yhteensä 96 luotua sikiötä tai täysiaikaista kuolleena syntynyttä tai alle vuorokauden iässä kuollutta vasikkaa. Kaksi kolmasosaa näytteistä oli lypsykarjoista ja yksi kolmasosa emolehmäkarjoista.

Infektioita tai siihen viittaavia tulehdusmuutoksia todettiin 20 näytteessä. Näistä 16 tapauksessa todettiin bakteeri-infektio. Yleisin löydös oli Ureaplasma diversum -bakteeri (7 kpl), muita todettuja olivat Escherichia coli (4 kpl), Trueperella pyogenes (4 kpl) ja Bacillus licheniformis (1 kpl). Listeriabakteeria ei todettu viime vuonna sikiöistä, edellisenä vuonna todettiin yksi tapaus.

Viime vuonna ei todettu sikiöistä myöskään Neospora caninum -tartuntaa. Edellisenä vuonna todettiin neljä tapausta ja aiemmin lähes vuosittain on todettu muutamia uusia tapauksia. Neosporan mahdollista esiintymistä on syytä aktiivisesti seurata, ja tilanne on hyvä huomioida erityisesti eläinkaupassa, sillä laajasti karjaan levinneen infektion hävittäminen on erittäin hankalaa.   

Schmallenbergvirusta ei todettu viime vuoden luomisnäytteissä. Virus aiheuttaa tyypillisesti jäykistyneet raajat ja skolioosia. Sellaisia vasikoita, joilla on epäilyttävät muutokset tai tartuntaa muuten epäillään, on tutkittu viruksen varalta vuosittain. Schmallenbergvirus on osoitettu vuosien 2012–13 epidemian jälkeen Ruokavirastossa vain kerran, vuonna 2019. Virus ei kuitenkaan ole hävinnyt Euroopasta ja uusien tapausten ilmeneminen on mahdollista.

Kaksosvasikoita oli näytteistä 27 kpl. Tiedetään, että kaksosuus lisää luomisen riskiä varhaistiineydessä, sekä sen jälkeenkin, mikäli sikiöt ovat sijoittuneet samaan kohdun sarveen. Tutkituista kaksosista ei yhtä struumatapausta lukuun ottamatta selvinnyt luomisen aiheuttajaa.

Struumaa eli kilpirauhasen hyperplasiaa todettiin kahdeksalla vasikalla, neljällä tilalla. Ainakin kahdessa tapauksessa menetettiin useita vasikoita. Struuma johtuu emän tiineyden aikaisesta jodin puutteesta. Erityisesti luomutiloilla on tiineiden emien riittävään kivennäisten ja jodin saantiin hyvä kiinnittää huomiota.

Erilaisia kehityshäiriöitä todettiin 13 vasikalla. Sellaisia kehityshäiriöitä, joihin liittyi raajojen jäykistymistä, olivat muun muassa schistosomus reflexus (ns. halkiovasikka) ja spina bifida (selkärankahalkio).

Epämuodostumia on usein samalla vasikalla useissa elimissä. Epämuodostunut vasikka on hyvä lähettää tutkimuksiin paitsi infektioiden poissulkemiseksi, myös sen takia, että saadaan kaikkien elinten muutoksista mahdollisimman tarkka kuvaus.

Kyseessä voi olla satunnainen tapaus, mutta joskus myös perinnöllinen sairaus. Myös uusia geenivirheitä ilmenee jatkuvasti, joten kehityshäiriöt on hyvä tutkia ja kuvata sekä ilmoittaa jalostusorganisaatioihin, jotta ne tulevat tilastoiduiksi ja voidaan tarvittaessa tarkemmin selvittää.

MastiittiResistenssi 2022-tutkimushanke on alkanut. Siinä selvitetään lehmien utaretulehdusta aiheuttavien bakteereiden antibioottiherkkyyttä. Tutkimus tehdään Ruokaviraston, Valion ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.

Siihen osallistuminen on vapaaehtoista eikä mukaan tarvitse ilmoittautua. Tutkimukseen valituille lypsykarjatiloille lähetetään maitoauton mukana näytteenottoputket ohjeineen.

Suomessa utaretulehdusta aiheuttavien bakteereiden antibioottiherkkyyttä on tarkasteltu noin 10 vuoden välein. Hankkeessa saadaan ajankohtaista tietoa utaretulehdusta aiheuttavien bakteereiden antibioottiherkkyydestä.

Tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää muun muassa kansallisessa mikrobilääkkeiden käyttösuosituksessa ja hoitopäätösten tekemisessä lypsykarjatilojen terveydenhuoltotyössä.

Tutkimus on osa FINRES-Vet ohjelmaa. FINRES-Vet on Suomessa vuodesta 2002 alkaen käynnissä ollut antibioottiresistenssin seurantaohjelma. Ohjelmassa tutkitaan eläinten ja ihmisten välillä leviävien taudinaiheuttaja- eli zoonoosibakteerien, eläimille tautia aiheuttavien bakteerien sekä indikaattoribakteerien antibioottiherkkyyttä. Tutkimus on myös osa mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallista toimintaohjelmaa (AMR-NAP). 

Näytteenotto naudan luomisen syyn tutkimukseen

Verinäytteet

Brusellaseuranta: Tuottajien tulee ilmoittaa luomisista kunnaneläinlääkärille, joka ottaa tarvittaessa verinäytteet brusellaseurantaan. Tutkimus on maksuton ja sisältää myös BVD- ja IBR-vasta-ainetutkimukset. Tutkimuspaikka Ruokavirasto Helsinki. 

Maksullinen luomisen syyn verinäytepaketti: Sisältää edellä mainittujen lisäksi myös Chlamydia-, Neospora- ja Q-kuume vasta-ainetutkimukset. Tutkimuspaikka Ruokavirasto Helsinki. 

Sikiötutkimukset

Näytteeksi sikiö kokonaisena jälkeisineen. Jälkeiset tai ainakin osia niistä on tärkeää lähettää, koska osassa tapauksista luomisen aiheuttaja löytyy vain niistä. Tutkimuspaikka Ruokavirasto Helsinki, Kuopio, Seinäjoki tai Oulu.

Mitä naudan luomisen syyn tutkimukseen kuuluu?

Luomisen syyn selvitykseen lähetettävät näytteet tutkitaan kaikki samalla tavalla. Sikiö punnitaan ja pituus mitataan. Silmämääräisesti tarkastetaan avauksen yhteydessä kaikki elimet poikkeavuuksien varalta ja samalla otetaan näytteet jatkotutkimuksia varten. Aivoista ja jälkeisistä otetaan aina myös näytteet jatkotutkimuksiin.

Jatkotutkimukset: Bakteeri- ja sieniviljelyt (maksaa, keuhkoa, juoksutusmahan sisältöä sekä jälkeisiä) brusellavärjäys, aerobi-, anaerobi-, mikroaerofiili-, kampylobakteeri-, mykoplasma-, ureaplasma-, salmonella- ja sieniviljely.

  • Juoksutusmahan sisällön mikroskopointi Tritrichomonas-alkueläimen varalta.
  • Virologinen tutkimus: BVD- ja IBR-virusten varalta, tarvittaessa tutkitaan Schmallenbergvirus.
  • Histologinen tutkimus (elimet, lihas, aivot).
  • Tarvittaessa Neospora caninum -PCR-tutkimus.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 3/2022.

Kuvassa Spina bifida vasikan alaselässä. Kuva: Ruokavirasto.

Kirjoittajat ovat Ruokaviraston märehtijätutkijoita.

Jaa Lehti

Kenpä tietäis sen

Kategoriat: 
Pääkirjoitus

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli