Kategoriat: 
Pääkirjoitus

Erikoiseläinlääkärikoulutus uudistuu

Lemmikki- ja harraste-eläimiä kohdellaan perheenjäseninä ja niiden terveyteen, sairauksien diagnosointiin ja hoitoon ollaan valmiita panostamaan. Maatalouden rakennemuutoksen myötä maatilojen koko kasvaa ja painotus on siirtynyt yksittäisen eläimen hoidosta koko karjan terveydenhuoltoon ja tuotoksen optimointiin. Viime vuodet ovat osoittaneet, että uudet tartuntataudit voivat levitä hyvinkin nopeasti, jopa ympäri maailman. Kun merkittävä osa uusista tartuntataudeista on zoonooseja, eläinlääkäreiden osaaminen ja asiantuntijuus yhteisen terveyden ylläpitämisessä nousee tärkeään asemaan.

Peruskoulutuksemme antaa laajat valmiudet toimia monissa tehtävissä, mutta kuudessa vuodessa ei ole aikaa tai mahdollisuutta perehtyä millekään alalle syvällisesti. Siksi kapeamman alan erikoisosaaminen hankitaankin vasta perustutkinnon jälkeen, karttuvan työkokemuksen ja jatkokoulutuksen kautta.

Vuonna 2009 julkaistiin opetusministeriön nimeämän työryhmän selvitys eläinlääkärien erikoistumiskoulutuksesta. Keskeiseksi haasteeksi jo silloin todettiin valmistuvien erikoiseläinlääkärien alhainen määrä, johon syynä pidettiin koulutuksen ohjausresurssien niukkuutta. Tilanne on valitettavasti edelleen sama, tutkinnon suorittamisajat ovat pitkiä ja resurssit koulutuksen järjestämiseen ja ohjaamiseen eivät ole lisääntyneet.

Syksyllä 2020 tiedekunnassa aloitettiin erikoiseläinlääkärikoulutuksen uudistus, jonka tavoitteena on muun muassa edistää ja tukea koulutuksen suorittamista tavoiteajassa ja lisätä erikoiseläinlääkärien osuutta ammattikunnassa. Uudistusprosessi käynnistyi sidosryhmien kanssa keskustellen ja työelämän tarpeita kuunnellen. Näiden keskustelujen pohjalta uudeksi erikoistumisalaksi, nykyisten alojen lisäksi, on tulossa yleiseläinlääketiede. Tätä kokonaisuutta parhaillaan suunnitellaan.

Erikoistumiskoulutuksen ydin on asiantuntijuuden kehittäminen työelämän tarpeisiin, sen tulevia osaamistarpeita ennakoiden. Koska asiantuntijuus kehittyy pääosin käytännön työpaikoilla, oleellisena osana koulutuksen uudistamisessa on se, miten tämä osaamisen kehittyminen työpaikalla voidaan parhaiten arvioida ja todentaa. Tavoitteena on koulutus, jonka suorittaneet tunnistetaan alansa asiantuntijoina niin ammattikunnan sisällä kuin työantajien ja asiakkaidenkin keskuudessa.

Vaikka kaikilla erikoistumisaloilla on omat erityispiirteensä, niin asiantuntijuuden kehittymiseen kuuluu yleisiä ja yhteisiä työelämätaitoja, muun muassa kriittinen tieteellinen ajattelu, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot ja johtamis- ja verkostoitumistaidot. Näiden taitojen kehittymistä on uudessa koulutuksessa tarkoitus tukea kaikille aloille yhteisellä koulutusmoduulilla ja koko koulutuksen kattavan ohjausmallin avulla.

Erikoiseläinlääkärikoulutuksen uudistus on edennyt siihen pisteeseen, että tarvittavat muutokset eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin ja yliopistolakiin ovat eduskunnan käsittelyssä. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2023. Osana uudistusta luovutaan nykyisestä tutkintokoulutuksesta ja koulutus muuttuu ammatilliseksi jatkokoulutukseksi. Nykyisillä erikoistujilla on mahdollisuus suorittaa tutkintokoulutus loppuun siirtymäkauden aikana tai siirtyä uuteen koulutusohjelmaan. Vaikka tutkinnosta luovutaankin, jatkossakin koulutuksen suorittamisesta saa todistuksen ja oikeuden käyttää erikoiseläinlääkärin nimikettä. Uusimuotoista koulutusta suunnitellaan tiedekunnassa kuumeisesti yhdessä työelämän edustajien kanssa. Tästä kerrotaan lisää lehden seuraavissa numeroissa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 7/2022.

Päivi Rajala-Schultz

Professori, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, erikoiseläinlääkärikoulutuksen johtoryhmän puheenjohtaja

Jaa Lehti

Kenpä tietäis sen

Kategoriat: 
Pääkirjoitus

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli