Kategoriat: 
Ajankohtaista Ruokaviraston tutkimuksista

Harvinainen koiran tarttuva maksatulehdus todettu Suomessa

Pennulla havaittiin sairaudelle tyypillinen silmien sarveiskalvojen äkillinen samentuminen, niin kutsuttu blue eye, minkä perusteella eläimellä epäiltiin adenovirustartuntaa ja se lopetettiin. Pentu oli syntynyt Suomessa eikä sillä ollut matkustushistoriaa. Samassa taloudessa pidettiin useita koiria.

Tarkemmissa kudostutkimuksissa koiranpennulla todettiin adenovirustartunnalle tyypillisiä tulehdusmuutoksia maksassa, munuaisissa ja molemmissa silmissä. Koiran adenovirus (CAV-1) osoitettiin koiran kudoksista sekä virtsasta PCR-tutkimuksella ja sekvensoinnilla.

Koiran tarttuva maksatulehdus on nykyään Suomessa hyvin harvinainen koirien kattavan rokottamisen ansiosta. Rokote antaa hyvän suojan tautia vastaan. Tarkkaa tietoa viruksen esiintyvyydestä Suomessa ei ole, ja yksittäisiä tautitapauksia voi esiintyä rokottamattomilla nuorilla koirilla. Edellisen kerran koiran adenovirustartunta on todettu Ruokaviraston tutkimuksissa vuonna 2018.

Koiran adenovirustartunta on suurimmalla osalla koirista vähäoireinen ja aiheuttaa lievän ohimenevän kuumetaudin. Nuorilla, alle 2-vuotiailla koirilla voi ilmetä sairauden vakava tautimuoto, joka aiheuttaa voimakkaan maksatulehduksen ja voi johtaa eläimen menehtymiseen. Oireet ovat epäspesifisiä, kuten kuumetta, väsymystä ja pahoinvointia.

Sairauden klassinen silmäoire ilmenee tyypillisesti vasta taudin myöhemmässä vaiheessa eläimen toipuessa virustartunnasta. Tautiin ei ole olemassa spesifistä lääkitystä, joten hoito perustuu kliinisten oireiden mukaiseen tukihoitoon.

Koiranpennun adenovirustartunnan alkuperäinen lähde jäi tämän tapauksen yhteydessä epäselväksi. Virus tarttuu koirien välillä suorassa kontaktissa sekä eritteiden (virtsa, uloste, sylki) välityksellä. Tartunnan saanut koira voi erittää virusta virtsaan jopa useita kuukausia ja tässäkin tapauksessa pennun virtsanäyte oli voimakkaasti positiivinen.

Taudin vastustuksen kannalta on tärkeää muistaa, että virus voi säilyä ympäristössä ja pinnoilla infektiivisenä pitkänkin aikaa. Desinfektioon voidaan käyttää mm. kloriitti- ja vetyperoksidipohjaisia valmisteita tai etanolia.

Suomessa esiintyy myös vaarattomampaa koiran adenovirus tyyppi 2 (CAV-2) virusta, joka aiheuttaa hengitystietulehduksia ja on osa koirilla Outi Simola nk. kennelyskäkompleksia. Rokote antaa suojan molempia adenoviruksia vastaan.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 4/2023.

Kuvassa koiran adenovirustartunnalle tyypillinen sarveiskalvon samentuminen ja sinertävä väri, niin kutsuttu blue eye. Kuva: Ruokavirasto.

Outi Simola ja Lauri Kareinen

Kirjoittajat ovat erikoistutkijat Outi Simola ja Lauri Kareinen.

Jaa Lehti

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Aasi ei ole pieni hevonen

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli