Kategoriat: 
Ajankohtaista Ruokaviraston tutkimuksista

IB QX -viruskanta levisi siipikarjaan

Kesäkuun puolessa välissä tartunta oli todettu lähes 70 siipikarjatilalla. Elinkeino käynnisti laajat rokotukset IB-tartuntaa vastaan kesäkuun alusta alkaen.

Tyypillisesti tartunnan saaneiden lintujen rehun- ja vedenkulutus laskee, ja linnuissa havaitaan usein korostuneet hengitysäänet, yskää ja niiskutusta. Broilerien kasvu hidastuu ja munivilla linnuilla havaitaan eriasteista muninnanlaskua sekä munankuoren muutoksia. Kuolleisuuden on toistaiseksi raportoitu olleen vähäistä ja oireiden vakavuudessa on suurta vaihtelua.

Linnuilla esiintyvien hengitystietulehdukseen viittaavien oireiden ja muninnanlaskun tulee aina herättää epäily vielä vakavammasta tartunnasta, kuten lintuinfluenssasta tai Newcastlen taudista. Näiden tautien esiintyminen on poissuljettava lisätutkimuksilla mahdollisimman pian.

Ruokaviraston avattaviksi toimitetuissa linnuissa on todettu hengitysteissä ja munasarjoissa IB-virustartunnalle tyypillisiä muutoksia. Kurkunpään ja henkitorven limakalvo on ärtynyt ja pinnalla on useasti runsaasti sitkeää limaa.

Mikroskooppisesti limakalvo on paksuuntunut johtuen paikalle vaeltaneiden tulehdussolujen runsaasta määrästä sekä IB-tartunnalle tyypillisestä epiteelisolujen turpoamisesta ja kuoliosta.

Keuhkot ovat verekkäät ja pöhöiset etenkin itsestään kuolleissa linnuissa. Silmissä tai sierainaukoissa ei ole havaittu eritteitä, mutta silmäluomien ja nenäontelon limakalvot ovat usein verestävät.

Munivien lintujen munasarjoissa on vaihteleva määrä surkastuvia, lähes kypsiä munasoluja, mikä viittaa muninnan äkilliseen loppumiseen, ja osalla on munanjohtimessa vaaleita kokkareita sisältävää nestekertymää.

Suoliston sisältö voi olla tavallista vetisempää, ja osalla linnuista on ulosteen sekä munajohtimesta valuneen eritteen sotkemia sulkia kloakan ympärillä.

Nyt Suomessa kiertävä QX-kanta on aiheuttanut 5–50 prosentin muninnanlaskua. Saadun tiedon mukaan muninta on alentunut 5–10 prosenttia päivässä ja lasku on jatkunut reilun viikon verran. Sen jälkeen muninta on lähtenyt hitaaseen nousuun, mutta joissakin tapauksissa se on jäänyt hyvin alhaiselle tasolle. Matalissa laskuissa tilanne on korjaantunut nopeammin.

Muninnanlaskun vakavuus riippuu tuotantovaiheesta ja lintujen yleiskunnosta sekä muista sairauksista. Värivirheellisiä ja heikkokuorisia munia on havaittu. Tällaiset munat eivät ole haudontakelpoisia eivätkä kelpaa kulutukseen.

Broilereilla on havaittu noin yhden vuorokauden kestävä kuolleisuuspiikki, joka on aiheuttanut 0,2–0,3 prosentin poistuman. Teuraspaino on jäänyt 100–150 grammaa alle normaalin tason. Jos parvessa todetaan muista taudinaiheuttajista johtuvia tulehdusmuutoksia, voi kuolleisuus olla merkittävää.

Osa Ruokavirastossa suoritettavista jatkotutkimuksista on vielä tämän tekstin kirjoitushetkellä kesken. On toistaiseksi hieman epäselvää, aiheuttaako nykyinen virus munuaistuhoa tai munanjohtimen kehityshäiriöitä.

Alhainen kuolleisuus viittaa siihen, ettei nyt kiertävä QX-kanta ole erityisen munuaishakuinen. Lyhytkin juomattomuus aiheuttaa helposti munuaisvaurioita ja viskeraalikihtiä linnuissa.

Siipikarjaelinkeinon edustajille sekä eläinlääkäreille on järjestetty koulutustilaisuuksia IB-taudista sekä rokotuksista. Näiden koulutusten materiaali löytyy Kapulasta ja Eläinten terveys ETT:n ja Siipikarjaliiton sivuilta.

Ruokavirasto seuraa tartuntoja aiheuttavia IB-virustyyppejä ja kerää tietoa niiden aiheuttamista oireista elinkeinon taudinvastustustoimenpiteiden tueksi. Mikäli lintuja ei ole rokotettu, IB-tartunnan esiintymistä voidaan selvittää myös tutkimalla parven IB-vasta-aineet verinäytteistä, kun oireiden alkamisesta on kulunut yli kaksi viikkoa.

Elävien rokotteiden käyttöönoton jälkeen on edelleen tärkeää tutkia, mikä aiheuttaa hengitystieoireita ja muninnanlaskua, jotta saadaan tietoa vakavimpien taudinaiheuttajien esiintymisestä sekä IB-rokotteiden tehosta. IB-rokotusten onnistumista voidaan seurata myös vastetasoista verinäytteiden avulla.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 5/2023.

Pia Vennerström

Kirjoittaja Pia Vennerström työskentelee jaostopäällikkönä Ruokavirastossa.

Jaa Lehti

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Aasi ei ole pieni hevonen

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli