Kategoriat: 
Ajankohtaista Ruokaviraston tutkimuksista

Islannin-tuliaisina väiveitä

Yksi hevosista, 9-vuotias ruuna, tuotiin Pohjois-Suomeen. Hevosella havaittiin jo tuontivaiheessa karvaton läiskä etulavan takana. Tämän arveltiin alkuun johtuvan satulavyön hankaamisesta. Tammikuussa lauhan jakson jälkeen hevoselta löytyi märkivä bakteeritulehdus ja samalla havaittiin myös liikkuvia väiveitä karvan seassa.

Bakteeritulehdus diagnosoitiin Dermatophilus congolensis -bakteerin aiheuttamaksi streptotrikoosiksi (kurarupi) ja infektion arveltiin olevan sekundaarinen väiveistä johtuvan hankauksen seurauksena. Hoitona aloitettiin infektoituneen ihon pesu klooriheksidiiniä sisältävällä shampoolla sekä ulkoloishäätö deltametriinilla (Coopersect). Infektoituneita läiskiä löytyi pian useista eri kohdista ja tämän jälkeen aloitettiin systeeminen antibioottihoito sulfa-trimetopriimilla.

Väiveet lähetettiin Ruokaviraston Oulun toimipaikkaan tunnistettaviksi. Mikroskooppisessa pintapuolisessa tarkastelussa laji osoittautui hevosen väiveeksi, Werneckiella (Damalinia, Bovicola) equi. Tärkein lajituntomerkki oli isäntälaji. Werneckiella equi on ainoa tieteen tuntema hevosen väivelaji, jolla on kuitenkin edellä mainittujen lisäksi vielä neljäskin nimi: Trichodectes parumpilosus. Aasilla tunnetaan oma lajinsa.

Hevosen väiveet ovat tiettävästi yleisiä eri puolilla maailmaa, mutta tutkimusta niistä on tehty varsin vähän, mikä ehkä viittaa siihen, että niitä ei yleensä pidetä ikävinä taudinaiheuttajina. Raportteja väiveistä ja joskus niiden aiheuttamasta kutkasta on tropiikista (Brasilia, Kamerun) ja vuoristoalueilta (Turkki, Iran) sekä luontaisen kaltaisissa oloissa eläviltä przewalskinhevosilta, dartmoorinponeilta ja gotlanninrussponeilta.

Kotimaassaan islanninhevostenkin elämä on villiä ja vapaata ainakin osan vuodesta. Lopputalvella parikymmentä vuotta sitten Reykjavikin ympäristössä tehdyssä tutkimuksessa yli 70 prosentilla hevosista todettiin väiveiden aiheuttamia muutoksia. Islanninhevosten paksu ja tuuhea karva lienee omiaan pitämään väiveet lämpöisinä, hyvinvoivina ja lisääntymiskykyisinä. Keväinen karvanvaihto tuulettaa ihoa ja vaikeuttanee väiveiden elämää.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 2/2023.

Kuvassa on kaksi Werneckiella equi -väivettä, pituus noin 2 millimetriä. Selkään tarttunut vähän kurarupea.

Satu Jaara

Kirjoittaja työskentelee tutkimusanalyytikkona Ruokavirastossa.

Jaa Lehti

Kenpä tietäis sen

Kategoriat: 
Pääkirjoitus

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli