Matoja kissan keuhkossa

Capillaria aerophila ei ole erityisesti vain kissaeläinten loinen ja sitä esiintyy myös suomalaisilla ketuilla. Kaikkia lajeja tavataan Etelä-Euroopassa, mutta etelässäkin yleisin kissan keuhkomato A. abstrusus tunnetaan myös Skandinavian maissa Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.

Väli-isäntiä ovat useat erilaiset etanat ja kotilot, mutta kissa voi saada tartunnan myös väli-isännän syöneen parateenisen eli kuljetusisännän välityksellä. Parateenisessa isännässä toukka ei kasva eikä kehity, vaan vain odottaa pääsyä pääisäntäänsä. Parateeniseksi isännäksi sopivat esimerkiksi pikkunisäkkäät, linnut, matelijat ja sammakkoeläimet.

Aelurostrongylus elää tyypillisesti varsin syvällä keuhkoparenkyymissa, mutta muut lajit lähinnä bronkien ja jopa trakean seinämässä.

Kauan sitten, viime vuosituhannella, erään suomalaisen eläintarhan lumileopardien ulosteista löytyi toukkia, joiden epäiltiin olevan syntyisin A. abstrusus -keuhkomadoista. Lopullinen lajintunnistus jäi kuitenkin tekemättä tutkimusmenetelmien ja asiantuntemuksen puutteiden vuoksi.

Ruokaviraston parasitologian prosessin tiedossa ei ole, että kissan keuhkomatoa olisi koskaan tunnistettu Suomessa.

Lokakuussa 2021 obduktioon tulleen nääntyneen löytökissan keuhkonpalasen histologisessa tutkimuksessa löytyi oikein ryvästymä ilmeisiä sukkulamadon kehitysvaiheita,varsinkin munia ja toukkia.Koska niistä ei makroskooppisessa tutkimuksessa ollut vielä tullut epäilyä, keuhkoa säilöttiin pelkästään formaliiniin histologista tutkimusta varten.

Perimään perustuva lajintunnistus onnistuu parhaiten tuoreesta tai viinaan säilötystä näytteestä, koska formaliini pätkii ja vaurioittaa DNA-molekyylejä. Kuitenkin yritämme paremman puutteessa eristää madon DNA:ta formaliinifiksoidusta kudoksesta,jotta loisen laji saadaan varmistetuksi.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 8/2021.

Henna Pekkarinen ja Petra Heikkinen

Kirjoittajina ovat erikoistutkija Henna Pekkarinen ja jaostopäällikkö Petra Heikkinen.