Mycoplasma bovis niveltulehduksen aiheuttajana naudoilla

Makroskooppisesti nivel on turvonnut ja nivelnesteen määrä lisääntynyt. Nivelneste on yleensä sameaa ja fibriiniä on nivelessä runsaasti. Nivelkalvo voi olla paksuuntunut ja niveltä ympäröivät kudokset keltaisen hyytelömäisen nesteen ympäröimät.

Vakavimmissa tapauksissa nivelrustossa voi olla rustovaurioita ja kaseonekroottisia kellertäviä pesäkkeitä voi olla nivelkapselissa, niveltä ympäröivissä pehmytkudoksissa ja jännetupissa.

Vuosien 2011–2020 välillä Ruokavirastossa on todettu niveltulehdus 138 patologiseen tutkimukseen lähetetyssä nautojen näytteessä. Näistä 98 näytettä on tutkittu Mycoplasma bovis -bakteerin varalta ja 10 näytteessä on todettu M. bovis nivelestä.

Tutkituista seitsemän oli kokonaisia vasikoita (nuorin 24 päivää ja vanhin 7,5 kuukautta, muut 1,5—2 kuukautta), nivelnäytteitä oli kolmesta eläimestä (ikä 2—4,5 vuotta). Positiivisen tuloksen saaneista vasikoista kaikilla todettiin myös keuhkotulehdus.

Elinnäytteissä yhdessä oli mukana myös keuhkonäyte, jossa ei todettu keuhkotulehdusta. Eläinten mahdollisesti saama mikrobilääkehoito on voinut vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Jos epäilet M. bovis -bakteerin aiheuttamia niveltulehduksia ja haluat varmistaa asian, näytteeksi voi lähettää kokonaisen vasikan, muuttuneita jalkoja tai niveliä tilalta tai teurastamosta, tai nivelnestettä.

Myös nivelkapseli, jännetuppi sekä niveltä ympäröivät kudokset käyvät näytteeksi. Nivelnesteen voi lähettää tutkittavaksi Ruokaviraston Kuopion toimipaikkaan joko sellaisenaan tai kuljetuselatusaineessa.

Kuljetuselatusaineessa lähetettäessä nivelnestettä lisätään kuljetusliemeen (punertava mykoplasmaliemi) noin 0,5 ml. Mykoplasmakuljetuselatusaine on sama, jota on syväsivelypaketeissa. Sitä voi tilata myös erikseen Kuopion toimipaikasta (puhelin 050 316 2932). Liemi säilyy pakkasessa (-20 °C) noin vuoden ajan ja jääkaapissa noin kolme kuukautta.

Syväsivelynäytteenottopaketteja, joissa on vastauslaatikoissa valmiiksi painetut palautusmerkinnät, voi tilata sähköisellä lomakkeella Ruokaviraston nettisivuilta.

Syväsivelynäytteet taudinaiheuttajan ja resistenssitilanteen selvittämiseksi on syytä ottaa aina, kun taudinkuva on tavanomaisesta poikkeava tai lääkitysvaste on huono.

Lisäksi lääkitsemislainsäädäntö edellyttää näytteiden tutkimista ja taudinaiheuttajien lääkeaineherkkyyden selvittämistä, kun mikrobilääkkeitä luovutetaan varalle, käytetään ryhmälääkityksiä tai saman pitopaikan eläimiä joudutaan lääkitsemään samojen oireiden vuoksi toistuvasti.

…….

Tänä vuonna luomisen syyn selvityksissä on todettu neljällä tilalla naudan sikiöstä Neospora caninum -alkueläin. Neosporaa pidetään yhtenä tärkeimmistä naudan luomisen aiheuttajista ympäri maailman.

Neosporan pääisäntinä voivat toimia ainakin koira, susi ja kojootti. Muiden lihansyöjien, kuten kettujen ja supikoirien roolista ei ole toistaiseksi varmaa näyttöä.

Pääisännän ulosteisiin erittyy tartuntaa levittäviä ookystia. Väli-isäntinä toimivat ainakin nauta, vesipuhveli, lammas ja valkohäntäkauris. Myös hirvillä ja karibuilla on todettu Pohjois-Amerikassa vasta-aineita.

Neosporan kaikkia isäntälajeja ja esiintymistä luonnossa ei toistaiseksi tunneta hyvin. Luonnonvaraisista isäntäeläimistä Suomessa ei ole tutkittua tietoa. Ihmiseen neospora ei tartu.

Tartunnan ehkäisemiseksi rehut ja juomavesi tulee suojata eläinten ulosteilta. Jälkeisiä ja sikiöitä ei tule antaa lihansyöjien, koirien tai luonnoneläinten syötäviksi. Koirien pääsy raatojen säilytyspaikkaan tulee estää.

Neosporan lihaskystat kuolevat pakastettaessa. Koirille ei pidä antaa raakaa pakastamatonta naudan tai muidenkaan märehtijöiden lihaa (mukaan lukien hirvieläimet). Jyrsijöiden, kuten hiirten ja rottien hävittämisestä tulee huolehtia.

Positiivisessa karjassa on syytä tehdä suunnitelma tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi ja saneeraamiseksi karjasta. Positiivisiksi tiedetyistä eläimistä ei jätetä hiehoja jalostukseen itselle eikä eloon myytäväksi.

Epäiltäessä neosporatartuntaa luomistapaukset tulee selvittää tutkimalla luodut sikiöt  ja  jälkeiset  laboratoriossa, jolloin neospora voidaan osoittaa sikiöstä ja samalla suljetaan pois muut infektiiviset luomisen syyt.

Lisäksi on suositeltavaa ottaa verinäytteet serologiseen tutkimukseen vähintään viidestä luoneesta lehmästä.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 7/2020.

Heini Gröning ja Paula Syrjälä

Kirjoittajajina oavt tutkija Heini Gröning ja erikoistutkija Paula Syrjälä.