Nautojen hengitystietulehdusnäytteet tärkeä osa resistenssiseurantaa – näytteitä tarvitaan lisää!

Hengitystietulehdukset ovat vasikoiden ja nuorten nautojen yleisin ja eniten mikrobilääkkeiden käyttöä vaativa sairaus. Hengitystietulehdusten aiheuttajia ja eristettyjen bakteerien mikrobilääkeherkkyyttä seurataan jatkuvasti Ruokavirastossa.

Seuranta perustuu eläinlääkärien ja tuottajien kliinisistä tautitapauksista lähettämiin syväsively­ ja patologisiin näytteisiin. Kattavaa seurantaa varten tarvitaan lisää näytteitä. Syväsivelynäytteitä on vuosittain saatu enimmillään noin 150 pitopaikasta, mikä määrä on vähäinen suhteessa karjojen määrään.

Suurin osa näytteistä on lihantuotantotiloilta, missä ongelma toki on suurin. Lypsykarjoista syväsivelynäytteitä on saatu vuosittain alle 50 tilalta. Emolehmätiloilta näytteitä tulee hyvin vähän. Vasikkakasvattamoiden vasikat ovat lähtöisin lypsykarjoista, joten lypsykarjojen tauti­ ja resistenssitilanteella on kasvattamoissa suuri merkitys. Lypsykarjojen vasikoiden hengitystieinfektoiden aiheuttajat ja resistenssitilanne on hyvä selvittää, jos oireita esiintyy.

Samoja taudinaiheuttajia odotetusti todetaan kaikissa tuotantomuodoissa. Yleisimmät todetut bakteerit ovat Pasteurella multocida, Mannheimia haemolytica ja Mycoplasma bovis.

Yleisin näytteissä todettu virus on naudan koronavirus (BCV). Lisää tuloksia tutkittujen pitopaikkojen määristä, todetuista mikrobeista ja herkkyysmäärityksistä löydät Ruokavi­raston Avoin tieto ­sivuilta.

Mannheimia haemolytica ja Histophilus somni ­bakteerit voivat aiheuttaa vakavia oireita, äkkikuolemia ja huomattavaa kuolleisuutta sekä muita sairauksia. Mannheimia haemolytica ­löydökset ovat viime vuosina yleistyneet syväsivelynäytteissä. Histomonas somni ­bakteeria on löytynyt selvästi useammin patologisen tutkimuksen yhteydessä keuhkoista kuin syväsivelyistä.

Tästä syystä on hyvä lähettää tutkimukseen myös keuhkoja tai kokonaisia eläimiä, jos oireet ovat johtaneet kuolemiin. Mycoplasma bovis aiheuttaa tunnetusti muitakin ongelmia kuin keuhkotulehdusta, muun muassa nivel­ ja korvatulehduksia, ja vastaa antibioottihoitoon huonosti.

Myös naudan RS (respiratory syncytial) ­virus aiheuttaa voimakkaitakin oireita ja kuolleisuutta. Usean aiheuttajan yhteisinfektiot ovat syväsivelynäytteissä tavallisia.

Pasteurella multocida, M. haemolytica ja H. somni kuuluvat resistenssiseurantaan, ja niistä tehdään aina herkkyysmääritys, jos niitä todetaan näytteissä. Resistenssiä näissä kaikissa on todettu vähäisessä määrin vuosittain, eniten M. haemolytica ­bakteerissa

Muualla maailmassa näiden bakteerien resistenssitilanne on heikompi tai jopa erittäin huono, joten meillä on tärkeä tehtävä pitää oma tilanteemme hyvänä.

Milloin hengitystietulehdusnäytteitä tulisi ottaa? Nautaterveydenhuollon yhteisesti sovitut toimintaohjeet hengitystieinfektioissa löytyvät ETT ry: n sivuilta. Mikäli useita eläimiä sairastuu lyhyellä aikaa hengitystieinfektioon,täytyy tilanteeseen puuttua nopeasti ja tarvittaessa ottaa näytteet. Erityisesti näin on tehtävä, jos kyseessä on tavanomaisesta poikkeava taudinkuva tai mikäli siihen liittyy esimerkiksi silmä­, korva­ tai niveltulehduksia, kuolleisuus on lisääntynyt tai lääkevaste on alentunut.

Lääkityslainsäädäntö edellyttää, että tiloilla, joilla lääkitään samoja eläimiä toistuvasti hengitystietulehdusten vuoksi tai luovutetaan lääkkeitä tulevien tapausten varalle, on otettava näytteet vähintään kerran taudinaiheuttajien ja niiden mikrobilääkeherkkyyden seuraamiseksi.

On selvää, että näytteet on syytä aina ottaa taudinpurkauksen aikana ja oireisista eläimistä. Oireettomista eläimistä otetut näytteet ovat usein hyödyttömiä.

Rokotuksia käyttävillä tiloilla on hyvä huomata, että jos vasikoille on käytetty äskettäin elävää nenäsumuterokotetta, rokotevirukset voivat näkyä tutkimuksessa usean viikon ajan. Tämä ei toki estä ottamasta näytteitä, mutta rokotukset (rokotteen nimi) ja niiden antoajankohta tulee mainita lähetteessä.

Resistenssitilanteen kattava seuranta ja hyvän tilanteemme säilyttäminen on tärkeää paitsi yksittäiselle tilalle myös koko elinkeinolle. Parhaan kuvan siitä antavat hoitavien eläinlääkärien sairastapauksista ottamat näytteet.

Näytteiden valinta hengitystieinfektioissa

Syväsivelynäytteet: Vasikoiden ja nuorkarjan hengitystietulehduksissa kattavin tulos saadaan, kun eläinlääkäri ottaa syväsivelynäytteet. Tällöin myös resistenssiseuranta voidaan tehdä, mikäli seurattavia bakteereja löytyy. Tilaa valmiiksi maksetulla palautuspaketilla varustettu tutkimuspaketti Ruokaviraston nettisivulta varalle vastaanotolle, jotta se on käyttövalmis tarvittaessa. Tutkimuspaikka Ruokavirasto Kuopio.

Sierainlimanäytteet/pariverinäytteet: Aikuisten nautojen äkillisissä taudinpurkauksissa, kun halutaan tutkia ainoastaan viruksia, voidaan näytteeksi lähettää sierainlimanäytteitä tai pariseeruminäytteet. Tutkimuspaikka Ruokavirasto Helsinki.

Patologinen tutkimus: Jos oireet ovat poikkeavia, ja esiintyy kuolleisuutta, on syväsivelynäytteiden lisäksi hyvä lähettää tutkittavaksi kuollut kokonainen eläin tai sydänkeuhkopaketti 1–2 tilalla avatusta eläimestä. Kaikki samat tutkimukset kuin syväsivelypaketissa kuuluvat keuhkotulehdusvasikan patologiseen tutkimukseen. Tutkimuspaikka Ruokavirasto Helsinki, Kuopio, Seinäjoki tai Oulu

Syväsivelypaketin tutkimukset: Yksi tutkimuspaketti sisältää neljän eläimen näytteiden bakteeriviljelyt ja mikrobilääkeherkkyystutkimuksen nestelaimennusmenetelmällä, M. bovis ­viljelyn ja PCR­osoituksen sekä naudan RS­, PIV­3­ ja BCV­virusten PCR­osoituksen. Positiiviset tulokset ilmoitetaan tekstiviestillä heti niiden valmistuttua lähetteessä annettuihin numeroihin.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 4/2022.

Kirjoittajat ovat Ruokaviraston märehtijätutkijoita.