Oravien kryptosporidioosi

Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa otti yhteyttä Ruokavirastoon viime vuoden loppukesällä, koska hänellä oli kokemusasiantuntijana aihetta epäillä, että eläintarhan villieläinsairaalan oravanpoikaspotilaat aiheuttivat hoitajilleen kryptosporiditartuntavaaran.

Hän oli toimittanut oravan Helsingin yliopistoon Niina Airakselle ja Anu Näreaholle, jotka histologisesti totesivat siinä kryptosporiditartunnan. Sen aiheuttajaksi varmistettiin yksityisessä laboratoriossa Cryptosporidium-laji, mutta ei Cryptosporidium parvum.

Tämän jälkeen Ruokavirastossa alettiin tarkastella uusin silmin kuihtuneiden ja menehtyneiden oravien suolistoja ja niistä löytyi yleisesti kihomatoja, ilmeisesti Rodentoxyuris sciuri, joista ei ole haittaa ihmisille. Tuskinpa ne oraviakaan ihan hirveästi vaivaavat. Lisäksi, kuten saaren kollega oli epäillytkin, useimmista oravaparoista todettiin suolistotulehdus, jonka aiheuttaja oli Cryptosporidium-kokkidialkueläin.

Syksyn 2020 aikana virastossa tutkittiin 12 ripuliin kuollutta nuorta oravaa, joilla kaikilla todettiin kryptosporidioosi. Yksi traumaattisesti kuollut nuori orava tutkittiin myös kryptosporidioosin varalta, mutta tulos oli negatiivinen. Ripulioravain suolen sisällön immunofluoresenssivärjäyksissä ookystia oli näkyvissä runsaasti.

Kryptosporidilajeja tunnetaan selkärankaisilla yli 30. Niiden systematiikka on kiistanalainen ja jatkuvassa murroksessa. Useita lajeja on tavattu myös ihmisellä, jolla tärkeimmät ovat Cryptosporidium parvum ja Cryptosporidium hominis. Ensin mainittu on zoonoottinen ja sen nautagenotyypit (joskus nimellä Cryptosporidium pestis) aiheuttavat Suomessa paljon ripulivasikoista saatuja ihmistartuntoja.

Ruokavirastossa on parhaillaan käynnissä laaja Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa KRYPTO -tutkimushanke, johon osallistuu myös useita muita tutkimuslaitoksia. Hankkeen puitteissa viraston Kuopion toimipaikkaan on kertynyt runsaasti osaamista ja kokemusta vasikoiden kryptosporidien PCR-tunnistuksesta. Oravanäytteistä varmistettiin Cryptosporidium sp. real time-PCR-menetelmällä, mutta vasikoilla ja ihmisillä yleisesti todettua C. parvum -lajia ei oravissa ollut. Lopullinen lajitunnistus on työn alla ja selvinnee 18S rRNA-geenialueen sekvenssianalyysillä.

Oravista on Italiassa löydetty frettigenotyypin kryptosporideja. Samoilla alueilla harmaaoravilla ja oliiviselkäoravilla (vieraslajeja) tavattiin myös maaoravagenotyyppi I- ja haisunäätä- ja kaurisgenotyyppejä.

Ruotsissa todettiin vuonna 2019, että maaoravagenotyyppi I oli kolmanneksi yleisin ihmisen kryptosporidioosin aiheuttaja (12 tapausta tyypitetyistä 299:stä). Oravista on Ruotsissa löytynyt yleisesti tätä genotyyppiä, kuin myös frettigenotyyppiä. Kunnes mahdollisesti toisin todistetaan, on suomalaisiin oraviin, ainakin ripuloiviin sellaisiin, aihetta suhtautua varauksella ja zoonoottisten kryptosporidien mahdollisena lähteenä.

Mikäli ihminen esimerkiksi löytää avuttoman ja heikon näköisen oravanpoikasen, sitä on syytä käsitellä varoen. Hyvää käsihygieniaa on kansa jo koronavuoden aikana opetellut noudattamaan. Käsidesin alkoholilla ei kuitenkaan ole kryptosporidisidistä vaikutusta.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 3/2021.

Marja Isomursu, Minna Nylund, Jonna Virtala, Petra Heikkinen ja Tuulia Enbom

Kirjoittajat: erikoistutkija Marja Isomursu, erikoistutkija Minna Nylund, tutkija Jonna Virtala, jaostopäällikkö Petra Heikkinen ja tutkija Tuulia Enbom.