Pieni maksamato osana luonnonlaitumen elonkirjoa

Lisäksi pientä maksamatoa on tavattu alpakoilla, kuten Teija Kokkonen lehden numero 2/ 2020 palstallamme kertoi.

Kamelieläimille mato vaikuttaa aiheuttavan tulehdusmuutoksia maksakudokseen, mutta märehtijöillä usein ainoastaan sappiteiden paksuuntumista ja kovettumista.

Pienen maksamadon elämänkierto on yksi luonnon kiehtovimmista. Pääisännän ulosteeseen erittyneet munat maistuvat maakotiloille (1. väli-isäntä), joissa niistä kuoriutuu mirakidium-toukkia, joista kahden sporokystavaiheen kautta muodostuu suuri määrä kerkaria-toukkia, jotka erittyvät kotilon hengitysaukosta limapallosissa. Nämä puolestaan ovat muurahaisten (2. väli-isäntä) herkkua.

Vallitsevan käsityksen mukaan yksi kerkaria ottaa hallintaansa muurahaisen hermokeskuksen ja muut kehittyvät infektiivisiksi metakerkarioiksi. Illan tullen ilman viiletessä loinen ohjaa muurahaisen kiipeämään kasvinvartta ylös ja pureutumaan latvaan kiinni. Päivän lämpö jälleen vapauttaa muurahaisen elämään lähes normaalia elämää, kunnes se taas hämärissä lähtee kiipeilemään. Lehden nokassa muurahainen ja maksamato ovat tarjolla laiduntaville märehtijöille ja näin elämänkierto täyttyy.

Kierto kuvattiin noin 70 vuotta sitten, ja joskus on epäilty, että laboratorion kemikaalit olivat vilkastuttaneet tutkijoiden mielikuvitusta, mutta myöhemmät havainnot ovat vahvistaneet uskoa kuvauksen todenperäisyyteen.

Norjassa pientä maksamatoa tavataan koko maassa naudoilla sekä lampailla ja vuohilla, ja pohjoisessa myös poroilla. Miksi ei siis meillä Suomessa? Ehkä yksi selitys on luonnonlaidunten vähäisellä käytöllä. Madon onneksi nykyään voi karjan omistaja saada maisemalaidunnustukea.

Toukokuussa 2020 Vainion teurastamolla teurastettiin pohjoissavolaisella laajalla metsälaitumella laiduntaneita pitkäkarvaista rotua olleita nautoja kolmessa erässä yhteensä 36 (15 + 16 + 5). Tarkastuseläinlääkärinä toimi Matti Kaikkonen.

Kahdessa ensimmäisessä erässä hylättiin yhteensä 16 maksaa pienen maksamadon aiheuttamien muutosten vuoksi (10/ 15 ja 6/16). Viimeisessä viiden eläimen erässä ei havaittu maksoissa hylkäykseen johtavia muutoksia.

Pienen maksamadon löytyminen johtaa aina maksan hylkäykseen lihantarkastuksessa ja aiheuttaa sitä kautta tappiota tuottajalle. Sen on esitetty aiheuttavan myös kasvutappioita ja valoyliherkkyyttä.

Oikein hyviä lääkeaineita matoa vastaan ei ole olemassa, mutta ei ehkä kovasti tarvettakaan. Alpakoiden ja laamojen lääkitsemistä on joskus pidetty tärkeänä niiden hyvinvoinnin turvaamiseksi, ja lääkitykseen on hyvällä menestyksellä käytetty pratsikvantelia annoksella 50 mg/ elopaino-kg.

Koska suurin osa kasveihin kouristamalla pureutuneista loisen ohjaamista muurahaisista on tutkimuksissa löytynyt ihan läheltä muurahaiskekoja, niiden aitaamisella muutaman metrin säteellä märehtijöitä, mutta ei muurahaisia, pitävällä aidalla voitaneen madon elämänkiertoa haitata ainakin jonkin verran.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 5/2020.