Sinitiaisten bakteeritauti palasi

Bakteriologisessa tutkimuksessa todettiin sinitiaisen keuhkossa Suttonella ornithocola. Edellisen kerran tätä bakteeria todettiin Suomessa vuonna 2017, jolloin se aiheutti muutamia taudinpurkauksia sinitiaisten lisäksi myös kuusitiaisissa.

Aiemmin tänä keväänä saatiin Saksasta uutisia sinitiaisten joukkokuolemista, joissa jopa tuhansien lintujen pelättiin menehtyneen. Tutkimuksissa linnuista oli todettu S. ornithocola -bakteeria.

Suttonella ornithocola on Cardiobacteriaceae-heimoon kuuluva gram-negatiivinen sauvabakteeri, joka kasvaa parhaiten mikroaerofiilisissä oloissa. Bakteeri kuvattiin uutena lajina sinitiaisista vuonna 2005 Isossa-Britanniassa. Siellä se on yhdistetty sinitiaisten joukkokuolemiin, ja tapauksia on todettu myös kuusitiaisissa ja pyrstötiaisissa. Yhteistä Ison-Britannian, Suomen ja Saksan tiaiskuolemille on ollut selvä kausiluonne: tapauksia ilmenee keväällä maalis-toukokuun aikana.

Sairastuneilla sinitiaisilla havaitaan epäspesifejä oireita, kuten höyhenten pörhistämistä ja apaattisuutta. Joskus voi nähdä linnun haukkovan henkeään. Vuoden 2017 tapausten yhteydessä kuvailtiin myös neurologiselta oireilulta vaikuttanutta kaatuilua.

Patologisessa tutkimuksessa makroskooppiset löydökset ovat vähäisiä. Linnut ovat hyvin laihoja, ja usein niiden keuhkot ovat tumman verekkäät ja ödemaattiset. Tyypillinen histologinen löydös on pesäkkeinen, nekroottinen pneumonia, ja kuolioissa todetut sauvabakteeripesäkkeet. Bakteeriviljelyssä S. ornithocola eristetään yleensä juuri keuhkosta.

Turun seudun lisäksi on tänä keväänä tehty S. ornithocola -löydös myös aivan toiselta puolen Suomea, Suomussalmelta, jossa oli havaittu kaksi sairasta sinitiaista ruokintapaikalla toukokuun alussa. Taudin ilmeneminen keväisin ja sen ilmaantuminen ensin aivan lounaisimpaan Suomeen viittaisi kevätmuutolla olevien lintujen osuuteen bakteerin levittäjinä.

Sinitiainen itse on tyypillinen paikkalintu, mutta hyvä poikastuotto aiheuttaa toisinaan syysvaelluksia etelään. Suttonella-bakteerin epidemiologia tiaisissa on kuitenkin toistaiseksi huonosti tunnettu, joten lisää tutkimustietoa ja havaintoja bakteerista kaivataan.

Kuvassa sinitiainen haukkoo henkeään höyhenet pörrössä. Silmäluomien kiinniliimautumisia nähtiin sairastuneilla linnuilla myös Saksassa. Kuvituskuva. Kuva: Tarja Vänskä.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 4/2020.

Marja Isomursu

Kirjoittaja on erikoistutkija Marja Isomursu.