Kategoriat: 
Ajankohtaista Ruokaviraston tutkimuksista

Sydänmatotartunta rescuekoiralla

Ruokavirastossa tutkitulla sekarotuisella koiralla todettiin ruumiinavauksen yhteydessä keuhkovaltimoissa muutamia sukkulamatoja, jotka poimittiin etanoliin.

Loislöydöksen jatkotutkimuksessa madoista eristettiin DNA, josta monistettiin PCR-tuotteita kahdelta eri geenialueelta: CO1 ja 12S. Sekvensoinnissa näille PCR-tuotteille löytyi täysi vastaavuus geenipankissa, mikä oli Dirofilaria immitis eli sydänmato, niin sanottu amerikkalainen sydänmato. Koira oli aiemmin tuotu Romaniasta rescuekoirana.

Dirofilaria immitis -loista ei esiinny kotoperäisesti Suomessa, mutta tartuntoja todetaan satunnaisesti tuontikoirilla sekä matkustelevilla koirilla. Aikuiset sydänmadot elävät koiran keuhkovaltimoissa tai sydämen oikeassa kammiossa ja tuottavat verenkiertoon toukkamuotoja eli mikrofilaroita, jotka leviävät vertaimevien hyttysten välityksellä.

Mikrofilarioiden kehittyminen hyttysissä infektiiviseksi toukkamuodoksi (L3) vaatii suotuisat ilmasto-olosuhteet, ja toistaiseksi Suomen viileät kesät ovat estäneet loisen pysyvää leviämistä pohjoisille leveysasteille. Ilmastonmuutoksen myötä on kuitenkin odotettavissa, että loisen esiintymisalue laajenee vähitellen eteläisestä Euroopasta kohti pohjoista Eurooppaa.

Tartunnan jälkeen toukkamuotojen kehittyminen aikuiseksi sydänmadoksi sisältää useita vaiheita. Tartunnan prepatenssiaika on pitkä, noin 8–9 kuukautta. Keuhkovaltimoihin asettuvat aikuiset madot aiheuttavat verisuonten seinämien paksuuntumista ja ympäröivään kudokseen kroonisen tulehduksen. Sydänmatotartunnan oirekuva riippuu loisten määrästä, ja lievä tartunta on yleensä täysin oireeton.

Ruokavirastossa tutkitulla koiralla loisten määrä oli vähäinen ja niitä todettiin vain yhdessä keuhkolohkossa, joten tartunta ei todennäköisesti ollut erityisemmin vaivannut koiraa. Kirjallisuuden mukaan noin 25 aikuista matoa voi aiheuttaa oireilevan tartunnan, mutta pienillä koirilla oireita voi ilmetä jo alhaisemmalla matomäärällä.

Oireet voivat olla vaihtelevia. Alkuvaiheessa esiintyy usein alentunutta rasituksensietoa ja yskää, vakavammissa tartunnoissa ilmenee sydämen oikean puolen vajaatoiminnan oireita.

Sydänmatotartunnan mahdollisuus on siis syytä pitää mielessä vastaanotolla, jos koiralla on tuontitaustaa tai matkustus­historiaa. Loisen esiintymisalueille matkustavilla koirilla tulee huolehtia ennaltaehkäisevästä lääkityksestä koko matkan ajan.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 4/2023.

Outi Simola ja Petra Heikkinen

Kirjoittajina  ovat erikoistutkija Outi Simola ja jaostopäällikkö Petra Heikkinen.

Jaa Lehti

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Aasi ei ole pieni hevonen

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli