Kategoriat: 
Ajankohtaista Ruokaviraston tutkimuksista

Tarhahirven piiskamatotauti ja teurasporon aktinomykoosi

Kunnaneläinlääkäri löysi lihantarkastuksessa täysi-ikäisen naarasporon vatsaontelosta kauttaaltaan outoja paksuseinäisiä mädäntäyteisiä paiseita. Elinpaketti lähetettiin jatkotutkimuksiin Ruokaviraston Oulun toimipaikkaan, jossa tutkitaan erityisesti luonnonvaraisia eläimiä.

Avauksessa pallean vatsaontelon puoleiselta pinnalta sekä maksan ja pernan pinnoilta löydettiin suurimmillaan neljäsenttisiä pesäkemäisiä uudismuodostumia, jotka kätkivät paksun kapselirakenteen sisään kuivahkoa rakeista eritettä. Uudismuodostumat tunkeutuivat hieman kudosten sisään.

Histologisessa tutkimuksessa uudismuodostumien paksujen sidekudoskapselien sisältä löydettiin runsaasti valkosoluja sisältäviä tulehduspesäkkeitä, jotka ympäröivät voimakkaan eosinofiilisesti värjäytyvää massaa, Splendore-Hoepplin materiaalia.

Gram-värjäyksessä uudismuodostumien keskeltä löydettiin gram positiivisia sauvabakteereita. Bakteriologisessa tutkimuksessa uudismuodostumasta eristettiin mikroaerofiilinen, gram positiivinen sauvabakteeri, joka tunnistettiin MALDI-TOF-massaspektrometrillä Actinomyces denticolens -bakteeriksi. Diagnoosi: aktinomykoosi.

Actinomyces-suvun bakteerit ovat gram positiivisia, anaerobisia tai kapnofiilisiä eli suuria hiilidioksidipitoisuuksia vaativia tai mikroaerofiilisiä bakteereita. Niitä luultiin aikaisemmin sieniksi, koska ne voivat muodostaa mikroskooppisia rihmastoja ja aiheuttavat yleensä granulomatoottisen vasteen elimistössä.

Niitä saatetaan edelleen nimittää harhaanjohtavasti sädesieniksi suomenkielisissä lähteissä. Osa lajeista kuuluu varsinkin suun limakalvojen ja hampaiden normaalimikrobistoon.

Actinomyces bovis aiheuttaa klassisen nautojen sairauden, leuan kroonisen osteomyeliitin eli kuhmuleuan (”lumpy jaw”). Bakteerin uskotaan pääsevän leukaluuhun hampaiden puhjetessa tai liian karkean rehun aiheuttamien limakalvovaurioiden kautta. Infektoitunut luu turpoaa hitaasti, kunnes syömisestä tulee hankalaa ja kivuliasta.

Vastaavanlaista leuan osteomyeliittiä esiintyy harvinaisena muillakin kotieläimillä ja myös poroilla. Puukielen aiheuttaja Actinobacillus lignieresii on nimestään ja predilektiopaikastaan huolimatta vain kaukaista sukua.

Hevosilla Actinomyces-suvun bakteerit – myös A. denticolens – voivat aiheuttaa fistelöivää ilmapussintulehdusta ja märkäistä imusolmuketulehdusta, jotka voi sekoittaa pääntaudin oireisiin.

Actinomyces denticolens on aikaisemmin eristetty hevosten kaulan ja alaleuan alueen paiseista. Actinomyces-bakteerien aiheuttamia harvinaisia kutaanisia pyogranulomatoottisia infektioita tavataan myös muilla kotieläimillä ja ainakin sioilla esiintyy myös niiden aiheuttamia mastiitteja.

Taudinaiheuttajina Actinomyces-suvun bakteereille on yhteistä, että ne vaativat yleensä elimistön ulkomuurit rikkovan trauman ja alentuneen immuunivasteen ja esiintyvät usein eri bakteerisukujen sekainfektioissa.

Ne ovat tavallisesti herkkiä penisilliinille, mutta hoito voi vaatia kuukausien tai jopa vuoden pituisen kuurin. Ihmisillä erityisesti runsas tupakointi ja periodontaaliset sairaudet altistavat aktinomykoosille.

Porolla altistavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi heikossa kunnossa olevat hampaat ja heikko ravitsemustila, mutta porojen tupakointi on harvinaista, oikeastaan ihan mahdottomuus. Aktinomykoosi on myös hyvä pitää mielessä harvinaisena differentiaalidiagnoosina kasvainsairauksille: kasvutapa ja vaste antibiootteihin on hidas ja bakteerit voivat levitä elimistössä etäpesäkkeiden lailla.

Kuvassa paiseiden keskeltä erottuu sinivioletiksi värjäytyviä grampositiivisia sauvabakteereita. Kuva on valomikroskooppikuva maksasta, Gram-värjäys, 1000-kertainen suurennos.

Kuvassa seerumiputkia vasta-ainetutkimusta varten. Kuva: Ruokavirasto.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 1/2022.

Jussa-Pekka Virtanen ja Minna Nylund

Kirjoittajat ovat erikoistutkijat Jussa-Pekka Virtanen ja Minna Nylund.

Jaa Lehti

Kenpä tietäis sen

Kategoriat: 
Pääkirjoitus

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli