Kategoriat: 
Ajankohtaista Ruokaviraston tutkimuksista

Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB lisääntynyt Suomen tuotantosiipikarjassa

Poikaset sairastuvat usein vakaviin hengitystieoireisiin ja ovat alttiita toissijaisille bakteeri-infektioille, jolloin kuolleisuus nousee. Sairastuneiden poikasten sieraimista ja silmistä valuu kirkasta eritettä, ne yskivät ja aivastelevat ja hengitysäänet ovat korostuneita. Nuorikoilla hengitystieoireet ovat yleensä lievempiä.

Munivilla kanoilla saattaa esiintyä myös lieviä hengitystieoireita, mutta näillä IB näkyy pääosin muninnanlaskuna sekä huonontuneena munankuoren laatuna. Munat voivat olla ohutkuorisia, kuorissa voi esiintyä harjanteita tai ne voivat olla rosopintaisia, lisäksi ne voivat olla normaalia pienempiä tai epämuodostuneita ja munan valkuainen voi muuttua vetiseksi. Nahkamunien osuus voi myös lisääntyä.

Muninnanlasku, joka voi olla jopa 50 prosenttia, palautuu 4–6 viikon jälkeen, mutta harvoin enää normaalille tasolle. IB saattaa myös altistaa munivia kanoja toissijaisille bakteeritartunnoille kuten kolibakteerien aiheuttamalle vatsakalvon ja munajohtimen tulehdukselle.

IB-tartunnan saaneiden poikasten munajohtimien kehitys saattaa häiriintyä ja ne eivät lähde aikuisena munimaan ollenkaan. Kanoilla tautia aiheuttavien IB-viruskantoja on useita ja niiden kyky aiheuttaa tautia vaihtelee. Hankalimpina pidetään QX-kannoiksi nimettyjä IB-viruksia. Lintujen IB-virus ei tartu muihin eläimiin eikä ihmisiin.

Suomessa IB -tautia esiintyi siipikarjalla yleisesti 1960–70-luvuilla ja sitä on sen jälkeen todettu ajoittain yksittäisiä kertoja vuoteen 2011 asti, jolloin tilanne jälleen paheni. IB todettiin tällöin keväällä ensin yhdessä munintakanalassa ja sieltä eristetty kanta osoittautui erittäin taudinaiheuttamiskykyiseksi QX-tyypiksi.

Sairastuneilla linnuilla todettiin voimakkaita hengitystieoireita ja muninnanlaskua. Tartunnan alkuperä ei selvinnyt eikä tartunta levinnyt kyseiseltä tilalta. Muutama kuukausi myöhemmin IB-tautia todettiin kuitenkin sekä muninta että broileripuolella ja vuoden

Kevääseen 2021 mennessä tartuntaa oli todettu 30 kaupallista siipikarjaa pitävällä tilalla. Näillä tiloilla todetut virukset olivat rokoteviruskantojen D274 ja 4/ 91 kaltaisia, jotka aiheuttivat lieviä hengitystieoireita ja muninnanlaskua. IB tutkittiin lisäksi 51

harrastesiipikarjasta vuosina 2012 ja 2013 ja niissä löytyneet IB-kannat olivat kaikki QX-tyypin kantoja.

Vuoden 2012 jälkeen IB-virusta on säännöllisesti todettu yksittäisiä tapauksia, mutta vuodesta 2017 alkaen tapaukset lisääntyivät jäälleen Ruokavirastoon lähetetyssä näytemateriaalissa ja vuonna 2018 tartuntaa todettiin Ruokavirastossa yli 30 tilalla. Kentältä kantautui myös viestejä lisääntyneestä määrästä muninnanlaskuja, jotka viittasivat IB-tautiin.

Tutkimuksiin lähetetyistä näytteistä useassa todettiin myös IB-virus. Hengitystieoireita näissä ei esitietojen perusteella esiintynyt eikä tutkituissa linnuissakaan havaittu niihin viittaavia muutoksia. Vuonna 2019 IB-tautia todettiin edelleen ja vuoden lopussa sekä erityisesti kuluvan vuoden puolella, IB-tartuntojen yhteydessä on havaittu selviä hengitystieoireita ja munivilla kanoilla lisäksi lisääntynyt määrä heikkokuorisia munia.

Tutkituissa linnuissa on myös havaittavissa IB-virustartuntaan viittaavia tulehdusmuutoksia ylähengitysteissä. Alkuvuonna 2020 eristetyt ja tutkitut IB-viruskannat ovat kaikki olleet 4/ 91–793B -kaltaisia sekä broileriettä munintakanapuolelta.

Vuonna 2019 todettiin myös näitä samoja kantoja sekä myös D274-kantoja. Nämä eristetyt kannat ovat samankaltaisia kuin elävissä IB-rokotteissa. Suomessa ei ole käytössä eläviä IB-rokotteita,mutta ei voida poissulkea mahdollisuutta, että eläviä rokotekantoja kulkeutuu tuontilintujen mukana. Elävät IB rokotteet ovat yleisessä käytössä maissa, joista lintuja tuodaan Suomeen. IB-viruskannan tyypitys ei yksinään kerro sen taudinaiheuttamiskyvystä, vaan tarvitaan lisäksi tietoja sen aiheuttamista oireista.

Eläviin rokotteisiin siirtymistä tulisi välttää mahdollisimman pitkälle ja käyttöönoton tulisi perustua tutkittuun tietoon. Rokotusohjelma IB-tautia vastaan käsittäisi lukuisia rokotuskertoja ja lisäisi tuotantokustannuksia merkittävästi.

IB-tilanteen selventämiseksi tarvitaan lisätietoja ja tämän takia Ruokavirasto perusti elinkeinon aloitteesta IB-työryhmän, johon osallistuu siipikarjanelinkeinon edustajia sekä Eläinten terveys ETT ry.

Työ alkaa keräämällä laajemmin informaatiota eristettyjen viruskantojen tyypeistä sekä taudinpurkausten yhteydessä havaituista oireista ja tappioista. Tiedon avulla pyritään saamaan kuva tilanteen vakavuudesta sekä arvioimaan mahdollista tarvetta aloittaa IBV-rokotuksia myös elävillä rokotteilla.

Eläviin rokotteisiin siirtymistä tulisi välttää mahdollisimman pitkälle ja käyttöönotto tulisi perustua tutkittuun tietoon.

Rokotusten ei tulisi aiheuttaa enemmän kustannuksia tai oireita kuin itse tauti. IB-työryhmän esiselvitys valmistuu loppukesään mennessä, jolloin IB-ryhmä kokoontuu seuraavan kerran ja silloin ryhmään kutsutaan lisää elinkeinon edustajia arvioimaan tilannetta.

Muninnanlaskujen sekä hengitystieoireiden  syitä  selvitettäisiin aina kuin sellaisia havaitaan. Ruokaviraston siipikarjatutkijat auttavat arvioimaan miten muninnanlaskua kannattaa tutkia. Muninnanlaskun taustalla olevia taudinaiheuttajia voidaan tutkia, joko lähettämällä kokonaisia kanoja tutkittavaksi tai käyttämällä muninnanlaskujen selvitystä varten kehitettyä tutkimuspakettia.

Siipikarjalla esiintyvien hengitystieoireiden aiheuttaja tulisi aina myös selvittää.

…..

Yli 35 kiloa painavien eläinnäytteiden lähetys Ruokaviraston tutkimuksiin vaikeutui kesäkuusta alkaen, koska Matkahuolto kuljettaa jatkossa korkeintaan 35 kilogramman eläinnäytteitä pikapakettina, kun painoraja aiemmin oli 55 kiloa.

Muutos hankaloittaa erityisesti vasikoiden, mutta myös lampaiden, sikojen, isokokoisten koirien sekä monien villieläinten toimittamista tutkittavaksi Ruokaviraston eläintautitutkimuslaboratorioihin Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa ja Seinäjoella.

Eläintautien seuranta edellyttää riittävää näytteiden saamista ja Ruokavirasto etsi kesän aikana ratkaisuja, joilla painavampia eläinnäytteitä voidaan toimittaa tutkittavaksi.

Ruokavirasto on aloittamassa yhteistyön TavaraTaxi Oy:n kanssa jo kesällä ja näytteenlähetystä tämän välityksellä ohjeistetaan Ruokaviraston kotisivuilla. Myös muita ratkaisuja näytteiden toimitusten helpottamiseksi etsitään.

Näytteitä voidaan ottaa vastaan myös virka-ajan jälkeen Helsingin ja Kuopion toimipaikoissa ja tätä laajennetaan syksyyn mennessä koskemaan myös Oulun ja Seinäjoen toimipaikkoja. Näytteitä voi myös itse tuoda Ruokaviraston lähimpänä olevaan toimipaikkaan, jolloin ne toimitetaan eteenpäin paikkakunnalle, jossa kyseisiä näytteitä tutkitaan.

Näistä näytteistä on aina ilmoitettava etukäteen laboratorioon.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 5/2020.

Pia Vennerström

Kirjoittaja on jaostopäällikkö Pia Vennerström.

Jaa Lehti

Kenpä tietäis sen

Kategoriat: 
Pääkirjoitus

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli