Taylorella equigenitalis todettu suomenhevosoriilla

Ruokaviraston laboratoriossa tutkitaan vuosittain noin 350–400 oriin sivelynäytteet taylorellan varalta. Tammojen sukuelintulehdusnäytteitä tutkitaan vuosittain CEM:n varalta alle 10. Bakteeria todetaan satunnaisesti kylmäverisillä roduilla.

Taylorellaa on viimeksi todettu vuonna 2014 yhden vuonohevosoriin sekä yhden shetlanninponioriin näytteissä. Vuonna 2017 bakteeria todettiin vuonohevosoriilla, joka paikallis­ ja systeemisestä hoidosta huolimatta oli positiivinen vielä 2019 ja 2020.Suomenhevos (sh) ­oreilla todettiin 2000­luvun alussa muutamia tartuntoja.

Yllättäen tänä keväänä CEM:n aiheuttaja todettiin 11­-vuotiaan sh­oriin näytteissä. Ori oli edellisenä keväänä astunut luonnollisesti tamman, joka oli ultrassa todettu tiineeksi, mutta tamma oli luonut sikiön myöhemmin tuntemattomana ajankohtana, eikä sikiötä ollut siis tutkittu. Tammasta otettiin nyt CEM-­näytteet ja sillä todettiin T. equigenitalis sinus clitoridis ­näytteessä. Oriin Taylorella­tartunnan lähde on tuntematon.

Euroopassa taylorellatartuntoja esiintyy vuosittain. Yleensä tartuntoja esiintyy eniten Saksassa ja Tšhekissä (muutamia kymmeniä pitopaikkoja kummassakin maassa), mutta viime vuonna Tanskassa todettiin erittäin laaja tartunta islanninhevosten keskuudessa. Tartunnan selvityksen yhteydessä tutkittiin noin 270 hevosta, ja bakteeria todettiin noin 90 oriilla ja 14 tammalla.

Taylorella aiheuttaa tammoille venereaalisen, ei­systeemisen taudin. Akuutissa muodossa esiintyy mukopurulenttia vuotoa emättimestä ja vaihtelevasti vaginiittia ja endometriittiä – seurauksena tilapäinen infertiliteetti. Positiiviset oriit ja osa tammoistakin ovat oireettomia bakteerin kantajia.

Taylorella equigenitalis aiheuttaa harvoin aborttia. Tiineyden aikana infektoituneet tammat varsovat yleensä normaalisti, mutta varsa voi olla bakteerin kantaja. Bakteeri tarttuu erittäin herkästi hevosesta toiseen luonnollisessa astumisessa sekä tuoresperman välityksellä.

Käytännössä on todettu, että bakteeria kantava ori infektoi jokaisen astumansa tamman. Riski bakteerin siirtymiseen pakastetun sperman välityksellä on pieni, mutta ei olematon.

Bakteeri tarttuu myös herkästi oriasemilla epäsuorasti välineiden, kuten pesusankojen ja spekuloiden, välityksellä, mikäli hyvää hygieniaa ei noudateta.

Hoitona on genitaalien perusteellinen pesu ja huuhtelu klooriheksidiinillä viitenä päivänä peräkkäin. Paikallishoidon jälkeen uudet CEM­-näytteet voidaan ottaa kolmen viikon kuluttua hoidon päättymisestä. Osa hevosista vaatii uusintahoidon.

Kaikki keinosiemennykseen käytettävät oriit on tutkittava vuosittain ennen siitoskauden alkua sekä Taylorella equigenitalis ­bakteerin että virusarteriitin varalta. Luonnollisesti astuvilla jalostukseen hyväksytyillä sh­, rotuponi­ ja arabioriilla CEM­-testi on voimassa viisi vuotta. Lämminverisistä ravi­ ja ratsuhevosista sekä ratsuponeista tulee ottaa CEM-­testi vuosittain, vaikka ne astuisivatkin vain luonnollisesti.

Ruokaviraston nettilomakkeella voi tilata oriin CEM­-näytteenottopaketin, verkkosivulta Ruokavirasto / Tietoa meistä / Asiointi / Oppaat ja lomakkeet / Laboratoriotutkimukset / Näyttöönottotarvikkeiden tilauslomake.

Kuva: Tamman ja oriin hyvä seksuaaliterveys johtaa iloisiin ja terveisiin varsoihin. Kuva: Sinikka Pelkonen

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 5/2021.

Tarja Pohjanvirta ja Henry Kuronen

Kirjoittajina ovat jaostopäällikkö Tarja Pohjanvirta ja erikoistutkija Henry Kuronen.