Tilakohtainen resistenssiseuranta edellyttää näytteitä sioista

Tilakohtaisen resistenssi­tilanteen tunteminen on lääkevalintojen kannalta erityisen tärkeää suurissa yksiköissä, joissa eri ikäryhmien eläinmäärät ovat suuria. Ajantasainen tieto taudinaiheuttajien mikrobilääkeherkkyydestä vaikuttaa eläinlääkärin päätöksiin siitä, mitä antibiootteja yksittäisillä tiloilla käytetään sioilla esiintyvien bakteerien aiheuttamien sairauksien hoitoon.

Hengitystieinfektiot

Vuonna 2023 Ruokavirastoon lähetetyistä sikojen keuhkotulehdusnäytteistä saatiin resistenssiseurantaan 23 Actinobacillus pleuropneumoniae -kantaa, mikä on jokseenkin tavanomainen vuosittainen määrä.  Ruokavirasto.fi-sivuston Avoimessa tiedossa on katsottavissa seurantatietoja vuodesta 2017 alkaen. Avoimen tiedon A. pleuro­pneumoniae -kantojen seurannassa on aikaisempina vuosinakin todettu yksittäisiä kantoja, joiden herkkyys oksitetrasykliinille on resistenssitutkimuksen perusteella alentunut.

Vuoden 2023 bakteerikantojen tuloksissa alentunutta herkkyyttä oksitetrasykliinille todettiin aikaisempia vuosia enemmän. Vuosina 2017–2020 kaikki tutkitut A. pleuropneumoniae -kannat olivat herkkiä penisilliinille ja ampisilliinille. Viime vuosien aikana yksittäisillä kannoilla on todettu alentunutta herkkyyttä tai resistenssiä myös penisilliinille ja ampisilliinille.

Vuoden 2023 lääkeherkkyystulokset osoittavat, että A. pleuropneumoniae -kantojen tilakohtaista resistenssiä tulee seurata laboratorionäytteiden avulla erityisesti silloin, jos hengitystiesairauden takia antibiootilla lääkittyjen sikojen hoitovaste ei ole odotetun kaltainen.

Resistenssiongelmien ennaltaehkäisemiseksi mikrobilääkkeiden käytön tulee olla harkittua ja mahdollisimman tarkkaan diagnoosiin perustuvaa. Tyypillisten hengitystieoireiden lisäksi A. pleuropneumoniae aiheuttaa infektiolle tyypillisiä ja silmämääräisesti helposti tunnistettavia keuhkotulehdusmuutoksia, jotka voidaan todeta myös tilalla tehdyissä kenttäobduktioissa.

Hengitystieinfektioiden antibioottihoitoihin liittyen tieto sikainfluenssaviruksen aiheuttamasta taudinpurkauksesta auttaa tapauskohtaisesti mikrobilääkehoidon tarvetta koskevissa päätöksissä. Sikainfluenssan yhteydessä mikrobilääkehoitoa tarvitsevat sellaiset siat, jotka influenssavirustartunnan altistamina saavat sekundäärisen bakteerien aiheuttaman keuhkotulehduksen.

Jos hengitystieoireisen taudinpurkauksen yhteydessä herää epäily sikainfluenssavirustartunnan mahdollisuudesta, asia on helppo selvittää sierainlimanäytetutkimuksella. Näytteenotossa on silloin tärkeää, että sierainlimanäytteet otetaan hengitystieoireisiin juuri sairastuneista sioista.

Hengitystieoireisiin sairastuneiden sikojen näytteenottoon liittyviä ohjeita löytyy Ruokaviraston verkkosivuilla Sioilla hengitystieoireita – mitä näytteitä tutkittavaksi -esitteestä.

Suolistotulehdukset

Vuonna 2023 sikojen patogeenien resistenssiseurantaan saatiin vain 20 enterotoksista suolistotulehdusta aiheuttavaa Escherichia coli -kantaa. Loppuvuoden 2022 Possukoli-22-projektin ansiosta vuoden 2022 resistenssiseurantaan oli saatu yhteensä poikkeuksellisen paljon eli 97 enterotoksista E. coli -kantaa.

Selittäviä tekijöitä vuoden 2023 pienelle seurantanäytteiden määrälle olivat osaltaan loppuvuonna 2022 lähetetyt projektinäytteet, ja toisena merkittävänä syynä oli näytteiden kuljetuksissa tapahtunut muutos.

Muutokset

Matkahuolto teki alkusyksystä 2023 muutoksia omaan toimintaansa, minkä seurauksena näytelähetyksien toimittaminen pikapakettipalvelulla Ruokaviraston toimipaikkoihin päättyi. Tällä muutoksella oli vaikutusta erityisesti siihen, että syyskuun alun jälkeen kokonaisten kuolleiden eläinten kuten porsaiden lähettäminen tutkittaviksi Ruokavirastoon vaikeutui merkittävästi aikaisemmasta.

Ruokavirasto.fi-sivuston Avoimessa tiedossa julkaistujen tietojen mukaan vuosina 2018–2023 useilla suolistotulehdusta aiheuttavilla enterotoksisilla E. coli -kannoilla todettiin resistenssiä tetrasykliinille, ampisilliinille ja trimetopriimi-sulfametoksatsolille, eikä moniresistenssi kahdelle tai useammalle antibiootille myöskään ole harvinaista.

Parhaan tiedon yleisestä resistenssin esiintymisestä antavat vuoden 2022 tiedot, jolloin resistenssitutkimuksiin saatiin yhteensä 97 enterotoksista E. coli -kantaa 46 eri tilalta.

Myös näytteissä todettujen suolistotulehdusta aiheuttavien Brachyspira pilosicoli -kantojen mikrobilääkeherkkyyksissä todetaan tilojen välillä eroja, ja näitä resistenssitietoja julkaistaan vuosittaisissa FINRES-Vet-raporteissa.

Herkkyydet

Suolistotulehdusta aiheuttavissa bakteereissa usein todettava alentunut herkkyys yhdelle tai useammalle antibiootille tekee tilakohtaisesta resistenssiseurannasta tärkeää, jos tilalla joudutaan hoitamaan vieroitettuja porsaita toistuvasti suolistotulehdusoireiden takia.

Suolistotulehduksen aiheuttajia ja niiden mikrobilääkeherkkyyttä voidaan tutkia ripulioireisiin sairastuneiden porsaiden tai sikojen ulostenäytteistä. Ulostenäytteitä voi entiseen tapaan lähettää Ruokavirastoon tutkittaviksi, sillä tähän Matkahuollon kuljetuksissa tapahtuneella muutoksella ei ole vaikutusta.

Eläinlääkäreillä on mahdollisuus tilata sähköisellä lomakkeella näytteenottotarvikepaketteja sikojen ulostenäytetutkimuspaketteihin; tarvikkeisiin kuuluu valmis keltamusta pahvilaatikko, jolla ulostenäytteet lähetetään Postin vastauslähetyksenä Ruokavirastoon.

Kokonaisten toimitus

Kokonaisia porsaita ja elinnäytteitä voi edelleen toimittaa tutkittaviksi lähimpään Ruokaviraston toimipaikkaan, ja Loimaan kylmäkontin kautta on myös mahdollisuus toimittaa näytteitä.

Ruokavirasto.fi-sivuilta löytyy yleisiä tietoja näytteiden lähettämisestä ja tietoja kuljetuspalveluyrityksistä, jotka kuljettavat näytteitä Ruokavirastoon niin, että tutkimuksen tilaaja maksaa kuljetusmaksun. Elinnäytteiden lähettäminen tutkittaviksi onnistuu edelleen Postin kautta.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 2/2024.

Pääkuva on kuvapankin viitekuva.

Taina Laine

Kirjoittaja työskentelee johtavana tutkijana Ruokavirastossa.