Tulevan äärellä: kerro mitä priorisoidaan?
Liiketoimintasuunnitelma mielletään perinteisesti yrityksen työkaluksi, jonka avulla hahmotetaan markkinatilannetta, asiakaskuntaa ja omien tuotteiden kysyntää. Liiton liiketoimintasuunnitelma on erilainen kuin voittoa tavoittelevan yrityksen, mutta yhtä lailla liitonkin on hyvä suunnitella, miten rajalliset resurssit tulevat parhaiten hyödynnetyiksi ja talous pidettyä tasapainossa.
Liiketoimintasuunnitelman laadintaan ryhdyttiin juuri tänä vuonna, koska valtuuskunnan kevätkokouksessa pyydettiin liitolle pidemmän aikavälin taloussuunnitelmaa, jossa selkiytyisi myös mahdolliset liiton talouden rakenteelliset haasteet. Lisäksi Eläinlääkäripäivien järjestäminen pakon edessä virtuaalisina konkretisoi niiden suuren merkityksen sekä liiton että Fennovetin taloudelle.
Suunnitelmaa työstettäessä on jatkuvasti pohdittu liiton olemassaolon tarkoitusta. Liitto on selvästi olemassa jäseniään varten, mutta miten teitä jäseniä saadaan parhaiten palveltua? Missiomme on Terve ja hyvinvoiva eläinlääkäri sekä Yhtenäinen eläinlääkärikunta ja yhteiskunnallisesti vaikuttava liitto. Visiossamme siintää tilanne, jossa kaikki eläinlääkärit haluavat kuulua liittoon. Vision saavuttamiseksi on tehtävä oikeita eli jäseniä hyödyttäviä asioita oikeaan aikaan, pidettävä talous kunnossa ja hyödynnettävä luottamustoimisten antama panostus mahdollisimman hyvin.
Samojen teemojen äärelle kokoontuu myös liiton valtuuskunta marraskuun puolivälissä. Yksi kokonainen seminaaripäivä on varattu liiton tavoitesuunnitelman laadinnalle tulevalle kolmivuotiskaudelle 2021–2023. Samalla valtuuskunta päättää vuoden 2021 toimintasuunnitelman suuntaviivoista. Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävä valtuuskunta ohjeistaa liiton hallitusta ja toimistoa, mitkä asiat priorisoidaan ja mitä voidaan tarvittaessa jättää vähemmälle. On selvää, ettei koko ajan voida edistää kaikkea eikä jokaiseen ehdotukseen tarttua. On valittava, mitä on ensi vuonna tärkeää saavuttaa ja keskityttävä siihen. Lisäksi on varattava aikaa ja resursseja kaikkeen odottamattomaan, jota varmasti tapahtuu ensikin vuonna.
Valitettavasti seminaaripäivä ja seuraavana päivänä pidettävä valtuuskunnan kokous joudutaan viemään läpi etäjärjestelyin. Tämä saattaa hankaloittaa keskustelun syntymistä, mutta uskon, että tarvittavat asiat saadaan kuitenkin suunniteltua ja päätettyä. Myös perinteisesti valtuuskunnan seminaariin kuuluvat ryhmätyöt onnistuvat etäjärjestelyin.
Nyt ennen valtuuskunnan kokousta onkin hyvä tilaisuus evästää omaa valtuuskuntaedustajaasi toiveistasi tulevalle kolmivuotiskaudelle. Toivon, että jäsenten ääni kuuluu mahdollisimman laajalla rintamalla toimintaa suunnitellessa. Se on myös avain jäsenten palvelemiseen parhaalla mahdollisella tavalla.
Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkäripalvelutyöryhmä on jatkanut kokouksiaan syksyllä ja kaksi kokousta on vielä tänä syksynä edessä lehden ilmestyessä. Työryhmä jatkaa työtään vielä pitkälle kevääseen. Lokakuun kokouksessa aiheina olivat kunnaneläinlääkärin palkkausjärjestelmä, työaikalain soveltamisen vaikutus kunnaneläinlääkärijärjestelmään sekä eläinlääkärien saatavuus. Työryhmä oli yhtä mieltä siitä, että nykyisen kunnaneläinlääkärijärjestelmän hyvistä puolista halutaan pitää kiinni. Suomen järjestelmässä esimerkiksi eläintautivalmius on erinomainen ja eläinlääkäripalveluja on hyvin saatavilla ympäri Suomen.
Liiton näkemyksen mukaan nykysysteemiä on kehitettävä, jos haluamme turvata eläinlääkäripalvelujen säilymisen koko maassa ja kaikille eläinlääkärin töille tekijät myös jatkossa. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto muistuttaa säännöllisesti, että jos kunta tarjoaa palveluja kilpailluilla markkinoilla, täytyy hinnoittelun olla markkinaperusteista.
Kilpailuneutraliteettiin liittyviä kysymyksiä käsitellään tarkemmin eläinlääkäripalvelutyöryhmän joulukuun kokouksessa.
Koska järjestelmässä on niin paljon hyviä puolia, kaikki muutokset on tehtävä tarkkaan harkiten ja riittävän pitkillä siirtymäajoilla. Kukaan ei halua eläinlääkintähuoltolainsäädännön uudistamisen päätteeksi todeta, että on saatu aikaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
Jaksamista syksyn pimeyteen!
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 7/2020.
Katri Kiviniemi
Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja