Kategoriat: 
Pääkirjoitus

Tutkittu tieto voi vaikuttaa vain, jos sen kohtaa

Tutkimustyö pohjautuu aiempaan osaamiseen, jota uusi tutkimustyö täydentää. Uudet tutkimustulokset voivat toisinaan myös haastaa aiempia käsityksiä. Lisäksi tutkimus voi nostaa esille yllättäviä asioita ja tuottaa esimerkiksi uudenlaisia tapoja analysoida jo pitkään tunnettuja taudinaiheuttajia.

Koska tutkimus lisää ymmärrystä ja laajentaa mahdollisuuksiamme nähdä asioita tarkemmin tai syvemmin, vanhat tiedot eivät välttämättä pidä enää paikkaansa. Jotta emme ratkaisisi asioita tai tekisi päätöksiä vanhaan ymmärrykseen pohjautuen, on uusimman tutkimuksen tulosten tunteminen tärkeää. Oman alan osaamisen lisäksi ymmärryksellä myös muiden alojen kehityksestä on merkitystä erityisesti silloin, kun toimitaan käytännön ratkaisutilanteissa monialaisissa toimintaympäristöissä.

Tieteen kehityksen seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on tutkijan arjen työtä. Eläinlääketieteellisen tutkimuksen taso Suomessa on ollut selvästi kansainvälistä keskitasoa korkeammalla 2000-luvun alusta alkaen. Meillä tehdään laadukasta ja uutta luovaa tutkimusta, joka kiinnostaa ja vaikuttaa myös rajojemme ulkopuolisten tutkijoiden työhön, ja he haluavat siihen omissa julkaisuissaan viitata.

Tuotettu tutkittu tieto kohtaa siis varsin hyvin kansainväliset tutkijakollegat, mutta kohtaako se myös tiedemaailman ulkopuoliset toimijat?

Tutkittu tieto voi vaikuttaa vain, jos sen kohtaa. Kohtaaminen tapahtuu harvoin tieteellisen julkaisun lukemisen kautta ja kokonaiskuvan saaminen edellyttää myös tutustumista useisiin julkaisuihin. Siksi tutkijoilta tarvitaan käytännön tekoja tutkitun tiedon esille tuomiseksi. Niitä voivat olla yliopisto-opetuksen lisäksi esimerkiksi kirjoitus ammattilehdessä, luento tuottajatilaisuudessa, tutkimusseminaari tai tutkimuksen tulosten tarjoaminen mukaan lainsäädännön valmistelutyöhön. Vietämme parhaillaan Tutkitun tiedon teemavuotta 2021, jonka tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja lisätä sen saavuttavuutta. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on saada kaikki suomalaiset tutkitun tiedon ja luotettavien tietolähteiden äärelle tämän vuoden aikana. Teemavuoden koordinaatiosta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.

Teemavuosi kokoaa ensimmäistä kertaa yhteiselle alustalle laajan joukon eri tahojen järjestämiä tutkitun tiedon tapahtumia ja toimia. Näin on aiempaa helpompaa tutustua eri alojen tutkimukseen vaikkapa seuraamalla podcasteja tai uusien professorien luentoja. Mukana ovat jo esimerkiksi Ruokaviraston blogi ja tutkimusseminaarit sekä Helsingin yliopiston tiedelehti. Uusia tapahtumia ja toimia voi edelleen ehdottaa mukaan, lisätietoja on osoitteessa tutkittutieto.fi.

Ensimmäisten toimien raportoinnin pohjalta teemavuoteen osallistuminen on lisännyt tapahtumien valtakunnallista näkyvyyttä ja huomioarvoa sekä uusien yleisöjen saavuttavuutta. Olipa kyse sitten uusien ilmiöiden ja kysymysten nousemisesta esille tai tilanteesta, jossa jo tutkimustyötä aloitettaessa on nähtävissä polku tutkimustulosten hyödyntämiseksi, tutkimuslöydökset voivat vaikuttaa vain silloin, kun tutkittu tieto kohtaa kiinnostuneen mielen. Teemavuoteen osallistuminen mahdollistaa tällaisten kohtaamisten lisäämisen.

Tervetuloa mukaan tuottamaan toimia ja tutustumaan jo lähes 300:n tapahtuman ja toimen mielenkiintoiseen tarjontaan!

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 3/2021.

Riitta Maijala

ELT, ylijohtaja Suomen Akatemia, tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjausryhmän puheenjohtaja, Vuoden eläinlääkäri 2013

Jaa Lehti

Kenpä tietäis sen

Kategoriat: 
Pääkirjoitus

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli