Kategoriat: 
Ajankohtaista Ruokaviraston tutkimuksista

Uusi väivelaji

Vanhastaan tiedetään, että vähälläkin järjellä pärjää, jos sitä käyttää fiksusti. Parasitologian maailmassa voi menestyä, vaikkei virastolla olisi edes omia huippuosaajia, jos se on tarpeeksi yhteistyöhalukas.

Helsingin yliopiston kanssa tehtävä läheinen FINPAR-yhteistyö on parin vuosikymmenen kuluessa hyödyttänyt molempia osapuolia kovasti tuottaen muun muassa väitöskirjoja ja tutkimushankeraportteja viranomaispäätöksenteon tueksi.

Lisäksi käytämme paljon esimerkiksi Euroopan Unionin parasitologian vertailulaboratorion palveluita trikinellojen lajintunnistukseen, minkä osaisimme toki tehdä itsekin, mutta henkilöstömme ajan ja pipetointipeukalojen säästämiseksi on kätevää hyödyntää Istituto Superiore di Sanita -laboratorion automaattirobotteja Roomassa.

Kaikki tietävät, että väiveet ovat niitä paksupäisiä täin sukulaisia, joita tavataan erityisesti linnuilla, mutta myös nisäkkäillä. Tunnettuja väivelajeja on noin 3 000 ja tuntemattomien määrä on vielä tuntematon.

Koska väiveitä löytyy usein Ruokavirastoon toimitetuista villieläimistä, Marja Isomursu on kerännyt oudolta vaikuttavia otuksia ja toimittanut niitä Itä-Suomen yliopistoon dosentti Jaakko Pohjoismäelle, jonka tutkimusryhmä (Eetu Sundvall) käyttää tunnistuksessa morfologisia ja geneettisiä menetelmiä.

Parin viime vuoden aikana Pohjoismäki on tunnistanut viisi Suomelle uutta väivelajia. Niiden löytymisessä Ruokavirastokin on saanut olla mukana tuottamassa arvokasta uutta tietoa, mikä onkin tutkimustyön päätavoite. Esittelemme lyhyesti yhden uuden lajin.

Kuusamolaisesta ahmasta löytyi Trichodectes pinguis -väive, joka tunnetaan varsinaisesti karhun syöpäläisenä. Suomessa sitä ei ole karhuista vielä tavattu, mutta joskus kaadettujen karhujen nahkoissa on karvattomia läiskiä, joiden usein arvellaan aiheutuvan lajinsisäisistä välienselvittelyistä, karhunpainista.

Ruotsissa on 2014–2015 tavattu näitä väiveitä kolmesta karhusta, joilla oli laajahkoja alopesia-alueita kaulassa, rinnassa ja eturaajoissa. Jos karhunlihantarkastuksen yhteydessä tulee näkyviin tai puheeksi karhujen karvattomuutta, pyydämme katsomaan erityisesti kaljujen reunoja ja, jos niissä näkyy noin millin mittaisia vaaleahkoja ötököitä, lähettämään niitä näytteeksi Ruokavirastolle Ouluun.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 6/2020.

Ruokavirasto, parasitologian prosessi

Jaa Lehti

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Aasi ei ole pieni hevonen

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli