Kategoriat: 
Pääkirjoitus

Eläinlääkäripäivät – kuin satu, joka onkin totta 

Osa turvasi kotimaista ruokahuoltoa ja elintarviketurvallisuutta, toiset huolehtivat lainsäädännöstä ja siitä, että sitä noudatettiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikki ratkoivat arjen haasteita viisaudella, joka karttui vuosien varrella. 

Eläinlääkärit olivat tottuneet kulkemaan yksin, tekemään päätöksiä nopeasti ja kantamaan vastuuta, joka ei aina näkynyt ulospäin – usein jopa oman hyvinvointinsa kustannuksella. Koko vuoden ympäri he ahkeroivat väsymättöminä eri puolilla maata.  

Mutta kerran vuodessa tapahtui jotakin erityistä. Muuttolintujen tavoin joka Suomen kolkasta alkoi siirtyminen kohti etelää. Paremmat fleecet pakattiin mukaan, kun eläinlääkärit kokoontuivat yhteen suuressa tilaisuudessa, jota kutsuttiin koulutuspäiviksi. Se ei ollut mikä tahansa tapahtuma, vaan alan suurin juhla – Eläinlääkäripäivät, jossa jaettiin tietoa, vaihdettiin ajatuksia ja kohotettiin maljoja kollegoiden kanssa. 

Koulutuspäivillä jokainen sai olla hetken oppija – utelias, avoin ja innostunut. Luentosaleissa kuultiin tarinoita uusista tutkimuksista, hoitomenetelmistä ja eettisistä pohdinnoista. Keskustelut jatkuivat käytävillä, kahvikuppien äärellä ja iltaohjelmassa, jossa nauru ja oivallukset soljuivat sulassa sovussa. 

Tänä vuonna koulutuspäivien yleisteemana on kestävä kehitys eläinlääkinnässä – aihe, joka koskettaa jokaista eläinlääkäriä riippumatta siitä, työskenteleekö kaupungin sydämessä vai maaseudun rauhassa.  

Miten hoitaa eläimiä vastuullisesti, vähentää ympäristökuormaa, tehdä kestäviä valintoja ja samalla säilyttää korkea hoidon laatu? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia yhdessä.  

Aihepiiri on laaja kuin metsä, ja jokaiselle löytyy polku, jota kulkea: pieneläinpraktiikasta tuotantoeläinten hyvinvointiin, elintarviketurvallisuuteen, ja uusimpiin teknologisiin ratkaisuihin. Jokainen luento on kuin uusi satuluku – täynnä tietoa, näkökulmia ja inspiraatiota. 

Näyttelyalueella esitellään taikakalut ja uudet oivallukset: laitteet, lääkkeet, menetelmät ja ideat, jotka tekevät työstä sujuvampaa ja vaikuttavampaa. Siellä saattaa kohdata vanhan tutun tai löytää uuden yhteistyökumppanin – ja ehkä jopa sen ratkaisun, jota on etsinyt jo pitkään. 

Ja kun ilta saapuu, syttyvät keskustelut – ne, jotka eivät mahdu luentokalvoille mutta jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Kollegan kanssa jaettu hetki, yhteinen nauru tai syvä pohdinta ammatin merkityksestä saattaa olla se, mikä tulee kantamaan pitkälle arjen keskellä.  

Koulutuspäivät eivät ole vain oppimista varten. Ne ovat myös muistutus siitä, että eläinlääkäri ei ole koskaan yksin. Osaaminen kasvaa yhdessä, ja että kollegan hymy voi olla päivän paras lääke. 

Niin koulutuspäivien osanottajat taas lähtivät koteihinsa, repuissaan uusia ajatuksia, lämpimiä kohtaamisia ja innostusta, joka kantaa pitkälle. Ensi vuonna – kuten aina – he palaavat taas. 

Sen pituinen se.  

P.S. Tervetuloa Eläinlääkäripäiville, vielä tänäkin vuonna ehtii ja mahtuu mukaan – muista ilmoittautua! 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 6/2025.

Miia Kontturi

Kirjoittaja on Suomen Eläinlääkäriliiton koulutusvaliokunnan puheenjohtaja.  Kertoja-apuna CoPilot

Jaa Lehti

Uusi eläinlääkintähuoltolaki haastaa ja yhdistää 

Kategoriat: 
Pääkirjoitus

Mihin olet matkalla Eläinlääkäriliitto? 

Kategoriat: 
Puheenjohtajan palsta

Luonnonvaraisten eläinten hoitoon liittyvä lakiviidakko 

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli