Miksi vain harvat miehet pyrkivät opiskelemaan eläinlääkäriksi? Eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan hakeneiden ja miespuolisten abiturienttien näkemyksiä
Tiivistelmä
Eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2002 hakeneiden ja samana vuonna kolmessa lukiossa luonnontiedelinjalla opiskelleiden abiturienttimiesten näkemyksiä miesten vähäisestä hakeutumisesta alalle selvitettiin kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 218 nais- ja 20 miespuolista hakijaa sekä 48 abiturienttimiestä.
Kumpaakin ryhmää pyydettiin valitsemaan viisiasteiselta asteikolta (täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä) sopivin vaihtoehto kyselykaavakkeessa esitettyyn 12 väittämään. Hakijoita pyydettiin lisäksi kertomaan omin sanoin näkemyksiään siitä, miksi eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan hakeutuu vähän miehiä.
Hakijat pitivät eläinlääkärin työtä kutsumusammattina ja arvostivat sitä selkeästi abiturienttimiehiä enemmän. Vaikka miesten kiinnostusta eläinten auttamiseen pidettiin vähäisempänä kuin naisten, sekä hakijoiden että abiturienttimiesten mielestä heillä on vastaavia kykyjä empatiaan kuin naisilla. Abiturienttimiesten käsityksen mukaan tiedekunnan opinnot sopivat naisille paremmin kuin miehille, ja heidän mielestään oli myös luonnollisempaa hyväksyä ajatus eläinlääkäriksi opiskelevasta naisesta kuin miehestä.
Eläinlääkärin ammattia pidettiin vähemmän arvostettuna ja huonommin palkattuna kuin lääkärin ammattia. Yhtenä syynä miesten vähäiseen hakeutumiseen alalle nähtiin tiedekunnan opiskelijavalinta. Hakijat toivat esiin, että julkisuudessa ala painottuu lemmikkieläinten hoitoon eikä alan monipuolisuudesta, suuntautumisvaihtoehdoista tai etenemismahdollisuuksista tiedetä riittävästi.
Hakijat toivoivat alasta tiedotettavan kouluissa jo ennen abiturienttivaihetta. Eläinten auttamisen ja hoivanäkökulman sijasta kannattaa korostaa hyvää työllisyyttä, työn monimuotoisuutta sekä eläinlääkärin merkitystä yhteiskunnassa.
Summary
The opinions of applicants to the Faculty of Veterinary Medicine, University of Helsinki, in 2002 and those of male students in three natural science-oriented secondary schools who were preparing to write the matriculation examination the same year, were obtained using a questionnaire. A total of 218 female and 20 male applicants and 48 male students responded.
Both applicants and students were asked to rate their agreement with 12 statements on a fi ve-point scale. In addition, the applicants were asked to describe in their own words why so few men apply to study veterinary medicine.
The applicants considered veterinary medicine as a calling and clearly valued the profession more than the school students. Even though men were considered to be less interested than women in helping animals, both groups agreed that men have a similar ability to empathize. The students thought that the veterinary curriculum was better suited to female students, and they also found that it was easier to accept the image of a female rather than that of a male veterinary student. The veterinary profession was perceived as having lower status and a lower expected income than the medical profession.
The faculty’s selection criteria were listed as one reason for males not applying. In the media, the work of veterinarians primarily focuses on companion animals, and not enough is known about employment possibilities, specialization and opportunities for advancement. The applicants suggested that more information be provided and at an earlier stage of secondary education.
Rather than stressing the perspective of helping sick and injured animals, the plentiful employment available, the variety of work options and the important societal role of veterinarians should be highlighted.
Ydinkohdat
- Eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan hakeneet, kaikkiaan 238 henkilöä, näistä 220 naista, pitivät eläinlääkärin työtä yleisesti kutsumusammattina ja arvostivat sitä enemmän kuin vertailuryhmänä olleet abiturientit, 48 miestä. Heillä oli myös myönteisempi käsitys alan arvostuksesta ja palkkauksesta.
- Molempien ryhmien mielestä eläinten auttaminen kiinnostaa miehiä vähemmän kuin naisia, vaikka miehillä on sama kyky empatiaan kuin naisilla.
- Abiturienttimiehistä eläinlääkärin opinnot sopivat naisille paremmin kuin miehille ja heistä oli helpompi hyväksyä ajatus eläinlääkäriksi opiskelevasta naisesta kuin miehestä. Hakijoilla ei ollut läheskään yhtä vahvaa käsitystä sukupuolten erosta.
- Vaativa opiskelijavalinta ja se, ettei alasta tiedetä riittävästi, olivat hakijoiden mielestä merkittäviä syitä miesten vähäiseen hakeutumiseen alalle.