Kategoriat: 
Tieteellinen artikkeli

Sikaruton havaitsemiseen kuluva aika – simuloitu ennuste

|
Kirjoittajat:  Saara Raulo, Tapani Lyytikäinen

Tiivistelmä

Villisioissa endeemisenä esiintyvän sikaruton lisäksi EU:n alueella on koettu sikaruttoepidemioita myös taudista vapaina olleissa maissa. Tällaisia epidemioita esiintyi muun muassa Belgiassa vuonna 1993–94, Hollannissa vuonna 1997–98 ja Englannissa vuonna 2000.

Näissä epidemioissa tavattiin yleisesti myös sikaruton lievään taudinmuotoon liitettäviä oirekuvia. Ensimmäisten eläinten tartunnasta taudin ensihavaintoon sikarutosta vapaissa maissa arvioidaan kuluneen useita viikkoja. Ensihavaintoon kuluvan ajan on laskettu vaikuttavan merkittävästi epidemian lopullisiin mittasuhteisiin ja siten vaikuttavan epidemian seurauksiin.

Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää sikaruton havaitsemismahdollisuutta nykyisin Suomessa vallitsevissa oloissa ja arvioida taudin ensihavaintoaika sikarutonesiintymälle, joka kliinisesti ilmentyisi Euroopan epidemioiden kaltaisin oirekuvin. Ensihavaintoaika arvioitiin epidemiologisen simulaatiomallin avulla. Simulointimallilla jäljiteltiin taudinhavaitsemiseen johtavia tapahtumia, alkaen tilalla tehdyistä ensihavainnoista, aina sikaruttoanalyysiin.

Ensimmäiseen sikaruttohavaintoon Suomessa arvioitiin kuluvan todennäköisimmin yhdeksän viikkoa siitä, kun ensimmäinen tuotantotila on saanut maassamme tartunnan. Puolet arvioiduista ensihavaintoajoista sijoittuivat 48 ja 86 vuorokauden välille. Suomelle arvioitu ensihavaintoaika vastaisi Euroopassa toteutuneita muiden kuin villisikaperäisten epidemioiden ensihavaintoaikoja.

Sikaruttotutkimuksiin päädyttäisin todennäköisimmin tilalla tehdystä aloitteesta. Välittömästi sikaruttoepäilyyn tilalla havaittujen kliinisten oireiden perusteella päädyttäisiin äärimmäisen harvoin. Sikaruttodiagnoosiin päädyttäisiin mitä todennäköisimmin eläinlääkärin käytyä toistuvasti tilalla ja vasta kun uusintanäytteitä lähetettäisiin tutkittavaksi tilan ongelman syyn selvittämiseksi.

Käynnistyttyään tutkimus johtaisi suurella todennäköisyydellä positiiviseen sikaruttotulokseen. Jouduttamalla sikaruttoanalyysiin johtavia toimintapäätöksiä tilalla ja tutkimuslaboratoriossa sikaruton ensihavaintoaikaa Suomessa olisi mahdollista lyhentää.

Summary

In addition to the endemic occurrence of classical swine fever (CSF) in wild boar, in the EU-countries, several countries have experienced an outbreak of CSF preceded by a period of official freedom of disease. Such epidemics have occurred in Belgium in 1993–94, in the Netherlands in 1997–98, and in the UK in 2000.

Characteristics for those epidemics were the manifestation of mild and vague clinical signs of CSF on the infected farms. In these cases, detection of the index outbreak took place only after several weeks. The length of the time until first detection has a major influence on the final size and duration of an epidemic, and thus affects final consequences. In order to investigate structures most likely leading to detection, factors affecting, and length of predicted first detection time of CSF in Finland, a simulation modeling approach was applied.

Prevailing conditions in Finland, and an outbreak with clinical manifestation resembling that in Europe, were taken in account. The model simulates events starting from first observation of disease on the farm, until positive CSF analyses. Detection of the index outbreak will most probably take place nine weeks after the first farm has been infected in Finland. Fifty percent of the observations fi t between 48 and 86 days.

Initiative action towards CSF diagnosis will take place on the farm. Expected detection time of the index farm in Finland, as revealed by the model, corresponds to experienced non-wild boar related epidemics in Europe. Direct suspicion based on clinical signs is not likely. On the contrary, it is likely that the veterinarian will pay several visits on the farm, and successive samples will be sent for analysis before fi nal CSF diagnosis.

On the other hand, once CSF analysis concluded, analysis will most likely reveal positive of CSF. By accelerating decisions on the farm and at the investigating laboratory, it is possible to cut the time passing before detecting the index farm in Finland.

Ydinkohdat

  • Villisioissa endeemisenä esiintyvän sikaruton lisäksi EU:n alueella on koettu sikaruttoepidemioita myös taudista vapaina olleissa maissa.
  • Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää sikaruton havaitsemismahdollisuutta nykyisin Suomessa vallitsevissa oloissa ja arvioida taudin ensihavaintoaika sikarutonesiintymälle.
  • Ensihavaintoaika arvioitiin epidemiologisen simulaatiomallin avulla..
  • Ensimmäiseen sikaruttohavaintoon Suomessa arvioitiin kuluvan todennäköisimmin yhdeksän viikkoa.
  • Suomelle arvioitu ensihavaintoaika vastaisi Euroopassa toteutuneita muiden kuin villisikaperäisten epidemioiden ensihavaintoaikoja.
Sikaruton havaitsemiseen kuluva aika – simuloitu ennuste 171 kt

Saara Raulo

ELT

Tapani Lyytikäinen

FT