Suomen ensimmäinen myksoomaviruksen aiheuttama taudinpurkaus 

Myksomatoosi on myksoomaviruksen (MYXV) aiheuttama, usein kuolemaan johtava tauti, joka leviää pääasiassa hyönteisvektoreiden, kuten kirppujen ja hyttysten, välityksellä.

Tauti on ollut endeeminen monissa Euroopan maissa 1950-luvulta lähtien, ja erityisesti eurooppalaiset kaniinit (Oryc­tolagus cuniculus) ovat taudille alttiita, mutta myös rusakko ja metsäjänis voivat saada tartunnan.  

Tutkimus ja tulokset

Tutkimuksessa analysoitiin 20 kuollutta tai lopetettua villikaniinia, joista 18 oli kerätty taudinpurkauksen aikana 2020 ja kaksi seuraavana vuonna. MYXV todettiin PCR-menetelmällä kaikissa tapauksissa, ja kuudessa tapauksessa havaittiin samanaikainen infektio kanien verenvuotokuumetta aiheuttavalla RHD-viruksella (RHDV). 

Suurimmalla osalla kaneista havaittiin tyypillisiä myksomatoosin kliinisiä oireita, kuten silmäluomien, kuonon ja sukuelinten alueella paksuuntuneita, haavautuneita ja rupeutuneita ihomuutoksia. Kolmella kanilla ei ollut makroskooppisia muutoksia, mutta mikroskooppisesti todettiin muun muassa interstitiaalipneumoniaa ja pernan nekroosia. 

MYXV:n havaitsemisessa parhaat näytematriisit olivat iho ja silmäluomet, mutta virusta todettiin myös muista kudoksista, kuten keuhkoista, maksasta ja pernasta. RHDV:n samanaikainen esiintyminen havaittiin erityisesti nuorilla kaneilla, mikä on saattanut lisätä niiden kuolleisuutta.  

Ensimmäiset myksomatoosirokotteet elokuussa 2020.

Viruksen tarkempaa karakterisointia varten seitsemästä näytteestä suoritettiin kokogenomin sekvensointi. Tarkoituksena oli selvittää viruksen patogeenisuutta, leviämisreittejä ja evoluutiota. Vuonna 2020 kerätyt viisi viruskantaa olivat geneettisesti identtisiä, mikä viittaa yhden viruskannan leviämiseen alueella.

Vuoden 2021 näytteissä havaittiin vain vähäisiä muutoksia, jotka kuitenkin osoittavat viruksen jatkuvaa evoluutiota. Kaikissa suomalaisissa kannoissa esiintyi kuusi aiemmin kuvaamatonta mutaatiota, joista osa sijaitsi viruksen keskeisissä toiminnallisissa geeneissä ja voivat siten vaikuttaa viruksen ominaisuuksiin.

Fylogeneettisesti lähin tunnettu viruskanta oli peräisin Saksasta, mutta tarkka alkuperä jäi epävarmaksi, koska lähialueilla esiintyvistä viruskannoista ei ole julkaistu kattavasti sekvenssejä. 

Taudinpurkauksen huippu ajoittui heinä-elokuulle 2020

Vuonna 2021 todettiin vain kaksi tapausta, eikä uusia tapauksia havaittu vuosina 2022–2023. Tämä saattaa viitata populaatioresistenssin kehittymiseen, kuten on havaittu esimerkiksi Australiassa ja Isossa-Britanniassa. Samalla ajanjaksolla (heinä-lokakuu 2020) Etelä-Suomessa raportoitiin 15 myksomatoositapausta lemmikkikaniineilla.

Taudinpurkauksen seurauksena ensimmäiset myksomatoosirokotteet otettiin käyttöön Suomessa elokuussa 2020. Rokotusta suositellaan kaikille lemmikkikaneille alueilla, joilla esiintyy villikaniineja, sekä kaneille, jotka osallistuvat näyttelyihin tai kilpailuihin. 

Tutkimus korostaa vektorivälitteisten tautien merkitystä myös Suomessa ja tarvetta jatkuvaan seurantaan. Ilmastonmuutoksen myötä vektorien levinneisyys voi laajentua, mikä lisää uusien epidemioiden riskiä. MYXV:n ja RHDV:n samanaikainen esiintyminen korostaa kattavan diagnostiikan ja tehokkaiden torjuntastrategioiden tarvetta, erityisesti villikaniinipopulaatioiden läheisyydessä. 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 1/2026.

Ari Kauppinen

Kirjoittaja on erikoistutkija Ruokaviraston eläinterveys­tutkimuksen yksikössä.