Osaaminen on eläinlääkärialan tulevaisuuden perusta  

Lopputalven pakkasjaksot ovat helpottaneet ja kevät tuntuu olevan etelässä jo sormien ulottuvilla. Ulkona linnunlaulu kertoo luonnon valmistautumisesta muutokseen. Muita perinteisiä kevään vihjeitä ovat koirien kiinnipito- ja siipikarjan sisälläpitokauden alku kuten myös opiskelijoiden vuosijuhlat huhtikuussa.   

Vuosi 2026 on liiton omistaman Fennovetin juhlavuosi. Fennovetin taustalla oli erityisesti halu panostaa eläinlääkärien osaamiseen. Tarjoamalla jatko- ja täydennyskoulutusta varmistetaan, että alan kehitys ei pysähdy ja toisaalta eläinlääkärit pystyvät tarjoamaan korkeatasoisia palveluja eläimille ja niiden omistajille. Vuosituhannen vaihteessa myös lainsäädäntöön tuli eläinlääkäreille oma täydennyskoulutusvelvollisuus eläinlääkärin ammatinharjoittamislain (18 §, 29/2000) uudistuksen yhteydessä.   

Suomessa on pitkään panostettu osaamiseen ja koulutukseen, vaikka talou­dessa olisi ollut vaikeita aikoja. Tutkimus-, kehittämis-  
ja innovaatiotoimintaan (TKI) on pidetty tärkeänä sijoittaa erityisesti huonoina aikoina. Osaamiseen panostamalla on syntynyt suomalaisia innovaatioita, joita toivotaan myös tulevina vuosina helpottamaan taloudellista ahdinkoa.  

Akava julkaisi maaliskuun alussa tavoitteensa vuoden kuluttua pidettäviin eduskuntavaaleihin. Suomea rakennetaan ajattelevien osaajien avulla. Tavoitteissa nostetaan työelämän kehittämisen rinnalle osaamisen vahvistaminen. Tämä tarkoittaa sekä korkeakoulutuksen laadun parantamista tuleville asiantuntijoille että työelämässä olevien mahdollisuutta kehittää osaamistaan, esimerkiksi oikeudella vähentää koulutuskuluja verotuksessa.  

On tärkeää panostaa työelämässä oleviin ja yhdistää heidän kokemuksensa täydennys- ja jatkokoulutuksella nykyajan vaatimuksiin. Osaamisen kasvattaminen parantaa palvelujen laatua ja antaa mahdollisuudet myös palveluvalikoiman laajentamiselle. Kouluttautumiseen ja osaamiseen panostaminen on tulevaisuuteen suuntautuva investointi, jonka rahoituksessa myös valtion tulee olla mukana työnantajien ja työntekijöiden rinnalla. Kun kaikki osallistuvat osaamisen kehittämiseen ja sen rahoittamiseen, mahdollistetaan myös tasapuoliset koulutusmahdollisuudet kaikille riippumatta taustasta tai työpaikasta.  

Viime vuosina hallitus on kohdistanut työelämässä olevien koulutukseen ensisijaisesti leikkauksia. Erityisesti aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen vähensi mahdollisuuksia yhdistää työ ja opiskelu. Tarve osaamisen päivittämiselle ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Päinvastoin, tehtävässä kuin tehtävässä joutuu alati pohtimaan digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia, ja esimerkiksi tekoäly on noussut keskeiseen rooliin toiminnan tehostamisessa. Tämä kehitys ei kuitenkaan näy uusina työpaikkoina, vaan yhä useammin työntekijöiden määrän vähentyessä työn määrä pysyy samana, tai jopa kasvaa, työn vain kasautuessa pienemmälle porukalle. Eläinlääkintähuoltolain ja valtionhallinnon uudistusten yhteydessä liitto ja sen sidosryhmät ovat toistuvasti tuoneet esiin, että eläinlääkärien mahdollisuudet kehittyä työssään ja vahvistaa osaamistaan lisäävät sekä yksilöiden motivaatiota että alan vetovoimaa. Tulevina vuosina tarvitaan päätöksiä ja toimia, jotka tukevat tätä kehitystä eivätkä murenna sitä.  

Suomen Eläinlääkäriliitto julkaisee myöhemmin keväällä omat eduskuntavaalitavoitteensa, joissa eläinlääkäri on keskiössä. Jatkossa tulee panostaa työoloihin, työehtoihin ja työn sisältöön, mutta myös osaamiseen eläinlääkärin uran eri vaiheissa. 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 2/2026.

Mikko Turku

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja