Eläinlääkärin kollegiaalisuussäännöt

Suomen Eläinlääkäriliiton kollegiaalisuussääntöjen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää eläinlääkärien keskinäistä kollegiaalisuutta ja ammattikunnan yleistä arvostusta. Kollegiaalisuus on yhteistyötä eläinlääkärikunnan ja koko yhteiskunnan hyväksi.

Kollegiaalisuussäännöt koskevat kaikkea eläinlääkärien välistä vuorovaikutusta, myös toimintaa sosiaalisessa mediassa. Kollegiaalisuussääntöjen tarkoituksena ei ole suojella eläinlääkäriä puutteellisen ammattitaidon, virheellisen menettelyn tai väärinkäytöksien selvittämiseltä ja seurauksilta.

Hyväksytty Eläinlääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa 17.5.2026. Tietojen ajanmukaisuutta seurataan jatkuvasti.

1 §

Eläinlääkärin tulee osoittaa kollegoilleen suvaitsevaisuutta ja hyvää tahtoa. Kollegoihin tulee suhtautua arvostaen ja asiallisesti, hyviä käytöstapoja noudattaen samoin kuin toivoisi itseensä suhtauduttavan. Kollegojen tulee toimia yhteistyössä eläinlääkintäpalvelujen parantamiseksi sekä eläinlääketieteen ja kansanterveyden edistämiseksi.

2 §

Eläinlääkärin tulee sekä ammattiyhteisössään että sen ulkopuolella käyttäytyä aina hyvän eläinlääkäritavan ja eläinlääkärin ammatin arvon mukaisesti. Julkisessa esiintymisessään tiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa eläinlääkärin tulee muistaa kollegiaalinen käytös.

3 §

Ammattikunnan tulee tehdä yhteistyötä toisiaan kunnioittaen ja arvostaen.

4 §

Esihenkilön ja alaisen, opettajan ja opiskelijan, sekä nuoremman ja vanhemman kollegan pitää käytöksellään vaalia keskinäisissä suhteissaan kollegiaalisuutta ja tukea toistensa ammatillista kehittymistä. Esihenkilönä ja opettajana eläinlääkärin on kiinnitettävä erityistä huomiota eläinlääkärin etiikkaan ja ammattitoveruuden mukaiseen käyttäytymiseen. Kollegoiden tulee kohdata toisensa kunnioittaen riippumatta kokemuksesta ja asemasta.

5 §

Jos eläinlääkäri sairauden, päihteiden käytön tai muun syyn vuoksi ei kykene harjoittamaan ammattiaan tai on itselleen tai ympäristölleen vaaraksi, on jokaisen kollegan velvollisuutena ilmoittaa havainnoistaan eläinlääkärin esihenkilölle, Ruokavirastolle tai muulle viranomaiselle.

6 §

Kollegoiden keskinäiset erimielisyydet tulee selvittää ensisijaisesti asianosaisten kesken. Jos niistä ei päästä sovintoon, ne on saatettava Suomen Eläinlääkäriliiton soviteltaviksi tai ratkaistaviksi.

7 §

Eläinlääkärin ei ole sopivaa levittää, vihjailla eikä pitää yllä väärää käsitystä omasta tai kollegoidensa pätevyydestä, tutkimus- ja hoitomahdollisuuksista eikä muista asemaan tai arvostukseen vaikuttavista seikoista. Eläinlääkärin on sopimatonta moittia kollegan toimintaa eläimen omistajalle suoraan tai julkisesti ja hänen on aina muistettava myös oman erehtymisensä mahdollisuus.

8 §

Kun eläinlääkäri antaa asiantuntijalausuntoja tai joutuu ottamaan kantaa toisen eläinlääkärin toimiin, hänen on varmistuttava tietojen oikeellisuudesta ja todenperäisyydestä. Jos kollega syyllistyy eläinlääkärinä toimiessaan ilmeiseen virheelliseen menettelyyn, asiaan tulee puuttua eikä sitä pidä kollegiaalisuuteen vedoten salata.

9 §

Tieteellisessä työssään eläinlääkärin tulee noudattaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) tutkimuseettisiä hyvän tieteellisen käytännön ohjeita, sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten eettisiä ohjeita.