Yksi yhteinen terveys: One Health

Yksi yhteinen terveys

Yksi yhteinen terveys tarkoittaa ihmisen, eläinten ja ympäristön laajaa, toisiinsa kietoutuvaa kokonaisuutta. Taudinaiheuttajat ovat pitkälti yhteisiä ihmisille ja eläimille. Ihmisten ja eläinten terveys vaikuttavat toisiinsa. Tutkijat katsovat, että uusista tartuntataudeista merkittävä osa on lähtöisin eläimistä.

Eläinlääkärien työhön ja osaamiseen kuuluu eläintauteihin ja elintarvikehygieniaan liittyvää työtä, joka vaikuttaa myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Mikrobilääkkeet

Yksi iso terveyshaaste on mikrobilääke- eli antibioottiresistenssi. Eläinten ja ihmisten tartuntatautien hoidossa käytetään osin samoja mikrobilääkkeitä. Niiden käyttö lisää riskiä resistenttien bakteerikantojen syntymiselle. Mikrobilääkeresistenssi on kaiken lääketieteen yhteinen huolenaihe. Suomessa eläinten mikrobilääkkeiden käyttö on ollut eläinlääkärien valvonnassa monia muita maita tiukemmin.

Zoonoosit

Ihmisten ja eläinten taudinaiheuttajat voivat olla yhteisiä, eli zoonoottisia, eli ne tarttuvat ihmisen ja eläimen välillä. Zoonooseja ovat bakteerien, virusten, sienten, loisten ja prionien aiheuttamat taudit. Ihminen voi saada zoonoositartunnan elintarvikkeiden välityksellä, suoran kosketuksen kautta tai epäsuorasti. Tartuntaa voivat välittää myös niveljalkaiset.

Zoonoosit voivat olla oireettomia, aiheuttaa eriasteisia oireita tai johtaa jopa yksilön kuolemaan. Suomessa tilanne on hallinnassa muun muassa korkeatasoisen tutkimuksen ja hyvin toimivan viranomaisyhteistyön ansiosta.

Zoonooseja ovat muun muassa lintuinfluenssa, EHEC-bakteeritartunta, jänisrutto, kampylobakterioosi, leptospiroosi, listerioosi, pernarutto, salmonelloosi, tuberkuloosi, yersinioosi, ekinokokkoosi, toksoplasmoosi, myyräkuume, raivotauti, punkkien levittämät virustaudit sekä pälvisilsa.

Eläinlääkärit ympäristöterveyden asiantuntijoita

Ympäristöterveyden kokonaisuuteen kuuluvat eläinten ja ihmisten yhteisten tartunnanaiheuttajien kurissa pitäminen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta, elintarvikevalvonta, eläinlääkäripalvelut, terveydensuojelu, talousvesi- ja asumisvalvonta ja tupakkavalvonta.

Elintarvikehygienia on tärkeää ihmisen terveydelle: elintarvikelaitokset vastaavat omasta toiminnastaan ja niihin tehdään tarkastuksia. Ympäristöterveyden asioita valvotaan Suomessa kunnissa ja tulevaisuudessa todennäköisesti maakunnissa.

Eläinlääkäreitä työskentelee kunnan tai kuntayhtymän terveysvalvonnan ja ympäristöterveysvalvonnan johtajana, hygieenikkoeläinlääkärinä, tarkastuseläinlääkärinä ja valvontaeläinlääkärinä.

Eläinlääkärit elintarvikehygienian ja -valvonnan tehtävissä

Elintarvikevalvonta palvelee kuluttajaa. Se turvaa elintarvikkeiden hyvän laadun ja neuvoo alalla toimivia yrityksiä. Valvonnan tehtävä on estää elintarvikkeista johtuvia terveyshaittoja. Sen avulla varmistetaan myös, että kuluttaja saa valintojaan varten riittävästi tietoa.  Noin kolmasosa eläinlääkäreistä työskentelee elintarvikehygienian sektorilla.  Ala on voimakkaasti kehittyvä ja tietoisuus eläimistä saatavien elintarvikkeiden, muun muassa lihan, kalan ja maidon, aiheuttamista riskeistä on lisääntynyt. 

Suomi tuottaa maailman turvallisimpia elintarvikkeita. Elintarvikkeiden liikkuminen maiden välillä edellyttää valvontaa ja eläinlääkäreiden monipuolinen koulutus antaa hyvät valmiudet ehkäistä eläintautien leviäminen ja varmistaa elintarvikkeiden hygieeninen laatu.