Kannanotto: Maalittamisen säätämistä rangaistavaksi tulee harkita uudelleen

Kannanotto: Maalittamisen säätämistä rangaistavaksi tulee harkita uudelleen

Suomen Eläinlääkäriliitto katsoo, että maalittamisen säätämistä rikosoikeudellisesti rangaistavaksi tulee harkita uudelleen. Näemme, että monien eri rikostunnusmerkistöjen palapeli on vaikeaselkoinen eikä kata kaikkia maalittamisen tyypillisiä piirteitä.

Lainsäädännön eräs keskeinen tehtävä on ennaltaehkäistä kiellettyä toimintaa. Kun on yleisessä tiedossa, mikä on sallittua ja mikä ei, yhteiset pelisäännöt alkavat ohjata ihmisten käyttäytymistä. Niin kauan kuin maalittamista ei ole säädetty rangaistavaksi, hyökkäävän kielenkäytön rajat muotoutuvat pitkälti yksilöiden moraalin mukaan eikä yhteistä linjaa ole.

Taustaa

Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2022 perusteellisen Maalittamisen rikosoikeudellinen sääntely -arviomuistion (2022:29) maalittamisen säätämisestä rangaistavaksi. Selvityksen mukaan maalittamista on esimerkiksi netissä tapahtuva painostaminen tai väärän, vääristellyn, halventavan tai yksityiselämää koskevan tiedon esittäminen, jonka nimenomaisena tarkoituksena on saada aikaan henkilöön kohdistuvaa järjestelmällistä häirintää tämän työn tai yhteiskunnallisten tehtävien vuoksi.

Arviomuistion mukaan on selvää, että rikoslaista ei löydy maalittamisen osatekijät kokonaisuudessaan kattavaa rangaistussäännöstä. Kaikki maalittamisteot eivät ole nykyisin rangaistavia. Tämä voi koskea esimerkiksi vääristellyn tiedon levittämistä, uhkaavan sävyistä viestintää tai muiden kehottamista sellaisenaan rankaisemattomaan kohdehenkilöön kohdistuvaan toimintaan.

Oikeusministeriön tavoitteena oli, että rikosprosessissa arvioitaisiin, milloin teko ylittää hyväksyttävyyden rajan ja täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Maalittamisen säätämistä rangaistavaksi alettiin selvityksen jälkeen valmistella lainsäädäntötyössä, mutta se poistettiin asialistalta uuden hallituksen aloittaessa työnsä syksyllä 2023. Hallitus on tulkinnut maalittamisen olevan rangaistavaa jo nykyisin olemassa olevan muun lainsäädännön perusteella. Rangaistaviksi on säädetty lukuisia rikoksia, esimerkiksi virkamiehiin kohdistuvat rikokset ja kunnianloukkaus, joiden katsotaan liittyvän maalittamiseen.

Hoitovirheväitteiden käsittelyn menettelytavat

Hoitovirheväitteen käsittelylle on useita virallisia menettelytapoja eikä sosiaalinen media kuulu niihin. Asiakkaan tulisi pyrkiä ensin ratkaisemaan tyytymättömyytensä neuvottelemalla hoitaneen eläinlääkärin kanssa. Jos neuvottelut eivät johda tuloksiin, asiakas voi halutessaan viedä asiansa eteenpäin.

Suositusluontoisiin ratkaisuihin johtavia menettelyitä on hoitovirheasioissa kaksi: asiakas voi kääntyä joko hoitovirheisiin erikoistuneen eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan (ELVA:n) tai kuluttaja-asiassa kuluttajariitalautakunnan (KRIL:n) puoleen. Menettelyt eivät suoraan poissulje toisiaan, mutta niitä ei ole tarkoitettu päällekkäisiksi.

Asiakas voi myös tehdä kantelun Ruokavirastoon tai aluehallintovirastoon eläinlääkärin toiminnasta. Silloin valvovan viranomaisen tutkittavaksi tulee, onko eläinlääkäri poikennut ammatin velvollisuuksista. Kantelumenettelyssäkin voidaan ottaa kantaa siihen, onko kysymys hoitovirheestä vai ei.

Lisätiedot

Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Mikko Turku, mikko.turku@sell.fi, puh. 050 911 9117 (tavoitettavissa torstaina 15.8. klo 16–18 ja perjantaina 16.8. klo 14–16)
Eläinlääkäriliiton toiminnanjohtaja Karola Baran, karola.baran@sell.fi, puh. 045 720 0667 (tavoitettavissa torstaina 15.8. klo 10–12 ja perjantaina 16.8. klo 10–12)