Eläinlääkäreihin vaikuttavat lakiehdotukset hyväksytty – työ jatkuu

Vaikka lunta vielä satelee, ovat kevään myrskyt osoitus talven selän katkeamisesta. Kesä tulee jo kovaa vauhtia.

Maaliskuun vaihteessa tämän hallituskauden eläinlääkärialaan vaikuttavat lakiehdotukset hyväksyttiin lopulta. Työ näiden asioiden kanssa on kuitenkin aivan muuta kuin lopussa. Seuraavaksi aloitetaan tarkentavien asetusten ja ohjeiden työstäminen. Liitto on tässä työssä mukana muiden sidosryhmien kanssa.

Eläinlääkintähuoltolaki ehdotusta käsiteltiin aiemmin liiton tulevaisuustyöryhmässä. Tämä auttoi merkittävästi määrittämään liiton linjauksia. Kiitos kaikille työssä mukana olleille. Eduskuntakäsittelyn jälkeen tiedämme, millaisessa muodossa laki on tulossa voimaan, mutta sitä ennen tarvitaan vielä komissiolta hyväksyntä. Liiton hallitus on nimennyt työryhmän jatkamaan asian käytännön vaikutusten selvittämistä. Kaikkiin muutoksiin liittyy epäselvyyksiä ja epävarmuutta, ja liiton tavoite on vähentää näitä ja luoda tukea tulevaisuuden näkymiin.

Vuosikymmeniä valmisteilla ollut eläinten hyvinvointilaki saatiin lopulta hyväksyttyä. Lakiin tulleet viimehetken muutokset tarkastusoikeuteen ja teurastukseen ovat pettymys. Kuitenkin kokonaisuutena uusi laki vie asioita eteenpäin, vaikkakin hitaasti. Lain muotoilu liittyen pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan tehtävästä tarkastuksesta tarvitsee tarkentavaa ohjeistusta. Jotta valvonta järjestetään yhdenmukaisesti, on tarpeen saada ohjeistusta, mitä tarkoitetaan tapauksilla, joissa hyvinvointisäädöksiä on olennaisella tai vakavalla tavalla rikottu tai rikotaan. Valvovan viranomaisen ei pidä tehdä arviota mahdollisista rikosnimikkeistä pelkän ilmoituksen tai epäilyn perusteella.

Helmikuussa näkymät työmarkkinoilla alkoivat avautua.  Vientiyritysten sopimusneuvotteluihin tuli yksitellen ratkaisuja ja siten muutkin neuvottelut pääsivät etenemään. Kuntasektorin palkankorotuksista päästiin neuvottelutulokseen ja ratkaisu huomioi ensi vuoden palkankorotuksissa niin sanotut verrokkialat, joka tuo lisäkorotuksia jo aiemmin sovittujen korotusten päälle. Valtiosektorin sopimusratkaisu on kaksivuotinen ja palkankorotusten lisäksi sisälsi myös tekstimuutoksia, jotka parantavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tasa-arvoa. Lehden mennessä painoon on eläinlääkärisektorien neuvotteluissa sopimatta enää yliopistojen henkilöstön palkoista.

Syksyllä tehty selvitys eläinlääkärikoulutuksen lisäämisestä ja eläinlääkärien työolojen kehittämisestä julkaistiin maaliskuussa. Selvityksessä ehdotetaan Helsingin yliopiston eläinlääkärien koulutusmäärän kasvattamista ja erilaisia toimia alan vetovoiman lisäämiseksi. Selvityksessä on avattu jonkin verran eläinlääkäripulan moninaisia syitä. ”Pieneläinten määrä on kasvanut ja eläimiä myös hoidetaan aiempaa enemmän. Osa eläinlääkäreistä sijoittuu myös muihin kuin kliinisiin tehtäviin. Todennäköisesti osaa työvoimapulasta selittää osa-aikaisen työn lisääntyminen. Raskaat työolosuhteet kuitenkin heikentävät erityisesti kunnaneläinlääkärityön vetovoimaa.”

Selvityksessä ehdotetaan lisärahoitusta eläinlääkärikoulutusmäärien lisäämiseksi 20 aloittajalla vuodessa. Aloituspaikkojen lisääminen ei ole kuitenkaan mahdollista ilman kohdennettua lisärahoitusta tiedekunnan käyttöön. Lisäksi selvitykseen on koottu lukuisia ehdotuksia työelämän kehittämiseksi. Palaan selvityksen jatkotoimiin liiton näkymistä tarkemmin seuraavassa lehdessä.

Kevään toimintaan liittyvät myös valiokuntien vuoden ensimmäiset kokoukset. Kevättä värittävät opiskelijatapaamiset vuosijuhlilla ja kevään isoin juhla vappu. Pääsen ensimmäistä kertaa olemaan näissä liiton edustajana ja odotan jo innolla sekä opiskelijoiden että valmistuneiden tapaamisia. Näissä tapahtumissa tulee hienosti esille, miten tärkeää on saattaa uran eri vaiheessa olevat yhteen: oppimaan innokkuutta uusilta ja toisaalta löytämään itselle roolimalleja kollegoista.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 2/2023.

Mikko Turku

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja