Eläinlääkäri eläinten hyvinvoinnin edistäjänä
Eläinsuojeluvaliokunnan puheenjohtajana sain ilon kirjoittaa pääkirjoituksen tähän juuri Eläinlääkäripäivien alla ilmestyvään lehteen. Päivien teemana on eläinten hyvinvointi ja eläinlääkinnän etiikka.
Meillä eläinlääkäreillä on monia erilaisia työtehtäviä ja -rooleja, mutta tavalla tai toisella ne kaikki liittyvät eläinten, ja yhtenä eläinlajina myös ihmisten, hyvinvoinnin edistämiseen. Katsomme asioita tehtäviemme mukaan eri suunnista ja lähtökohdista, välillä yksilökeskeisemmin ja välillä laajemmin. Joku meistä tekee työkseen vaativia kirurgisia toimenpiteitä eläinyksilöille, kun toinen keskittyy rajat ylittävään tautitorjuntaan. Hoidamme, parannamme, neuvomme, ohjaamme, vaikutamme, valistamme ja valvomme.
Laki eläinten hyvinvoinnista on ollut voimassa pian vuoden. Toivottavasti kaikki eläinlääkärit tehtävästään riippumatta tuntevat jo sen keskeisen sisällön. Uudistustyö jatkuu edelleen, ja nyt on meneillään lajikohtaisten asetusten uudistaminen. Toivon, että niissä uuden lain keskeiset periaatteet tulevat näkyviksi ja selkeiksi.
Eri eläinlajeilla on omat fysiologiset erityispiirteensä ja lajityypilliset käyttäytymistarpeensa, joista meillä on jatkuvasti enemmän tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Uudistustyössä määritellään tiedon pohjalta ne reunaehdot, joilla kunkin eläinlajin tarpeet on huomioitava sen pito-olosuhteissa ja hoitokäytännöissä. Lausunnoille tulevia asetuksia kannattaa seurata ja antaa niistä aktiivisesti lausuntoja. Toiveeni on, että me eläinlääkärit puhuisimme tässäkin ensisijaisesti tieteeseen perustuvan tiedon ja näytön pohjalta ja puolesta.
Meillä on velvollisuus päivittää tietojamme luotettavista lähteistä, ja näkemyksemme voivat ja niiden pitääkin kehittyä tiedon lisääntyessä.
Meille kaikille on tärkeää nähdä oman tehtävämme ulkopuolelle. Eläimen pito-olosuhteilla ja sen pitäjän tarjoamalla päivittäisellä hoidolla on merkitystä myös eläinyksilön hoitolinjan valinnassa. Yksilön terveys ja hyvinvointi vaikuttavat osana laajempaa yhteiskunnallista kokonaisuutta.
Aika ajoin on hyvä pysähtyä ja asettaa oma työ osaksi suurempaa kokonaisuutta. Päivystäjän ajaessa pimeänä aamuna hoitamaan akuuttia utaretulehdusta voisi ajatus kansanterveydestä tai huoltovarmuudesta tuoda valoa mieleen. Kokonaisuuden näkeminen lisää työn merkityksellisyyden kokemusta ja toisaalta myös armollisuutta itseä ja samalla myös muita kohtaan. Pienet asiat ovat osa tärkeää kokonaisuutta, mutta eivät toisaalta korostu liiaksi.
Erilaiset työtehtävämme voivat viedä meitä välillä kauemmas toisistamme, kun katsomme asioita oman kokemuksemme, tehtävämme ja päivittäisen maailmamme näkökulmasta. Ympäristömme muokkaa arvojamme. Onneksemme ammattikuntaamme koostuu monenlaisista ihmisistä. Siksi on tärkeää käydä keskustelua samaa ja eri työtä tekevien kollegojen kanssa myös etiikasta ja arvoista. Keskustelemalla pääsemme lähemmäksi toisiamme, lisäämme ymmärrystämme, opimme uutta ja laajennamme näkökulmaamme.
Ammattikuntamme rooli eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä on merkittävä. Meidän jokaisen työ on tärkeää, ja yhdessä saamme aikaan paljon hyvää. Meitä kuunnellaan ja arvostetaan, kun viestimme asiantuntevasti ja otamme huomioon myös kuulijoiden käsitykset ja tunteet.
Nähdään Eläinlääkäripäivillä tiedon lisäämisen ja avartavien keskustelujen merkeissä!
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 7/2024.
Maria Wahlfors
Suomen Eläinlääkäriliiton eläinsuojeluvaliokunnan puheenjohtaja
Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto selvittävät yhdessä riistaruokintapaikkojen tautiriskejä
Kuka pitää eläinlääkärien puolta?
