Kategoriat: 
Pääkirjoitus

Eläinlääkärien yhteisellä asialla 

Jos kysytään, mitä lukuisista hallitus- ja valtuuskuntakausista on jäänyt päällimmäisenä mieleen, kuvaa edellinen määritelmä sitä täydellisesti. Vuosia valtuuskunnan ja hallituksen vara- ja varsinaisena jäsenenä sekä kolmessa eri valiokunnassa ehti kertyä varsin monta.  

Valtuuskunta määrittelee linjat ja painopisteet, joihin liiton palkattu henkilöstö ja hallitus kohdentavat käytettävissä olevat voimavaransa ja strategisen työnsä. Koin itse valtuuskunnan työn nimenomaisesti suurempien, pitkän aikavälin tehtävien määrittelynä ja koko liiton suunnan näyttämisenä. Valtuuskunta on foorumi, jonka jokainen jäsen on oikeutettu tuomaan omansa ja edustamansa taustaryhmän näkemykset viitoittamaan liiton toimintaa.  

Valtuuskuntatyöskentely on enimmäkseen strategista, mutta operatiivinen toiminta tapahtuu toimiston ja ennen kaikkea valtuuskunnan valitseman hallituksen toimesta. Hallitustyöskentely on varsin intensiivistä, ja kokoukset venyivät usein pitkiksi – eikä toiminta rajoitu suinkaan pelkkiin aikataulutettuihin kokouksiin. Ketään tämä ei kuitenkaan koskaan haitannut – asiat, joita hallitus käsitteli, olivat aina sellaisia, joiden tärkeyttä ei kukaan kyseenalaistanut.  

Hallituksen kokoonpanon monimuotoisuus oli ensiarvoisen tärkeää: oli kyse sitten teknisestä lakimuutosesityksestä valvonnan toimeenpanoon tai eläinlääkintähuoltojärjestelmän uudistamisesta kokonaisuutena, on eri sektorien asiantuntijoilla paras näkemys siitä, miten asia vaikuttaa juuri heidän edustamaansa joukkoon. Toisaalta, aivan uudenlaista viisautta omaan tuttuun alaan liittyvään kysymykseen saattaa löytyä tahoilta, jotka eivät ole omassa työkentässään juuttuneet tiettyihin ratkaisumalleihin.  

Vaikka varsinkin hallitustyössä ollaan usein tilanteissa, joihin voidaan reagoida ja vaikuttaa nopeasti, ovat koko järjestelmää koskevat muutokset joskus tuskastuttavan hitaita. Tästä saattaa tulla tunne, että mitään ei saada eteenpäin. Useat prosessit ovat kuitenkin vuosien mittaisia, ja saavutuksia nähdään varsin vähissä erin.  Jokaisessa kohdassa on kuitenkin syytä olla mukana, jos haluamme saada eläinlääkärien äänen kuuluviin.

Jos emme tuo esiin ajatuksiamme siitä, miten jokin asia tulisi valtakunnassa järjestää, päättää joku muu sen puolestamme – ja lopputulos voi olla sen mukainen. Olemme itse parhaita asiantuntijoita siinä, miten omat työmme pitäisi järjestää. Pidemmän aikavälin strateginen työskentely on kuitenkin myös tapa, jolla mielestäni päästään parhaimpaan lopputulokseen. Isot laivat kääntyvät nopeasti vain ylösalaisin.  

Älkää siis pohtiko, onko teistä tähän tai onko teillä annettavaa. Voitte olla varmoja, että ihan meillä jokaisella kollegalla on arvokkaita näkökulmia ja ajatuksia yhteisten asioidemme kehittämiseksi – sellaisia, joita kukaan muu kuin juuri te ette ole ajatelleet. Asettukaa siis rohkeasti ehdolle tulevissa valtuuskunnan vaaleissa! 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 4/2025.

Elias Dahlsten

Kirjoittajia on elintarvike-hygieenikko, ELT ja eläinlääkäri, Puolustusvoimat. Pitkän linjan Eläinlääkäriliiton aktiivijäsen. 

Jaa Lehti

Miten me jaksamme? 

Kategoriat: 
Puheenjohtajan palsta

Tutkittua tietoa kaikkien ulottuville 

Jäsenille
Kategoriat: 
Eläinlääkärilehti

Siipikarjan reovirustartunnat aiheuttavat merkittäviä tuotantotappioita 

Kategoriat: 
Ajankohtaista Ruokaviraston tutkimuksista