Kategoriat: 

Ensimmäinen eläinlääkäri erityispätevöityi kansainväliseen terveydenhuoltoon

ELL Anna-Stiina Antolalle myönnettiin kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys helmikuussa 2022. Hän on ensimmäinen eläinlääkäri, jolle tämä Eläinlääkäriliiton erityispätevyys myönnettiin.

Eläinlääkäriliitto perusti erityispätevyysjärjestelmän kah­delle alalla syksyllä 2019.Alat ovat kansainvälinen tervey­denhuolto ja terveydenhuollon tietotekniikka. Kriteerit erityispäte­vyyden myöntämiseen ovat samat kuin Lääkäriliitolla. Eläinlääkäriliiton jäseneen sovelletaan Lääkäriliiton kriteerejä soveltuvin osin erityispätevyystoimikunnan näkemyksen mukaisesti. Eläinlääkäriliiton erityispä­tevyyden myöntää hakemuksesta Eläinlääkäriliiton hallitus vain liiton jäsenelle. Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunnassa eläinlääkäreitä edustaa Kirsi Sario. Toimikunta esitti päte­vyyden myöntämistä Anna-Stiina Antolalle joulukuussa 2021. Pätevyys myönnettiin erityispätevyystoimikunnan esityksestä liiton hallituksen kokouksessa 28. tam­mikuuta (2022).

Asemapaikka Pekingissä

Kansainvälisen terveydenhuollon erikois­pätevöitynyt Anna-Stiina Antola työsken­telee ulkoministeriön palveluksessa Suo­men Pekingin suurlähetystössä. Hän on ollut tehtävässä joulukuusta 2016 lähtien. Työhön kuuluu suomalaisten elintarvikkeiden ja maataloustuotteidenviennin edistäminen, yhteydenpito Kiinan viran­ omaisiin ja kahdenvälisen elintarvike- ja maatalousalan yhteistyön edistäminen. Erityisasiantuntija seuraa alan politiikka­ ja lainsäädäntöhankkeita sekä osallistuu Pekingissä EU:n maatalousyhteistyöhön. Työn tekoa edistää Antolan suorittama Opetushallituksen auktorisoidun kiina­-suomi kääntäjän tutkinto. Hän on vanhempiensa työn vuoksi kasvanut Taiwanilla ja osannut siksi kiinaa jo lapsesta.

”Merkityksellisintä työssäni on MM­M:n sopimusten ja Ruokaviraston markkinoillepääsyhankkeiden edistäminen:’ An­tola kertoo.

Suomi on solminut Kiinan kanssa terveysehtoja koskevia sopimuksia useista elintarvikekategorioista, mikä on mah­dollistanut näiden viennin.

”Harvassa työssä näkee hyödyt näin konkreettisesti. Vienti on nelinkertaistunut siitä, kuin aloitin, ja on nyt 140 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti työn painopis­te on osittain siirtynyt valvontapuolelle:’ Ruokaviraston Kiina-spesifinen valvon­taohjelma on edellytys sille, että vienti pysyy käynnissä.

Anna-Stiina Antola on virkavapaalla Helsinki-Vantaan lentoaseman rajaeläin­lääkärin virasta ja hän on perehtynyt erityisesti eläinten terveyteen ja elintarviketurvallisuuteen liittyviin kansainvälisen kaupan sääntöihin.

”Teen Ruokaviraston vientitiimin kanssa päivittäin töitä eli työkaverit säilyivät sa­moina. Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen menettelyistä on ollut tärkeä tietää, sillä kun vientiongelmia esiintyy, mietin miten itse rajaeläinlääkärin saappaissa – tai käyttä­mäni tietojärjestelmä – niihin suhtautuisi”. Rajaeläinlääkärin virassa toimiminen hyväksyttiin myös osaksi Antolan päte­vöitymistä.

Anna-Stiina Antola panelistina China International Food Safety & Quality Conferencessa mar­ raskuussa 2020. Tässä keskustellaan COVID-19:n väitetystä elintarvikevälitteisyydestäja sen vaikutuksesta kauppaan.
Kuvassa vasemmalta Chen Junshi, Senior Research Professor and Chief Adviser, China National Centerfor Food Safety Risk Assessment, seuraavana Gudrun Gallhoff, Minister Counsellorfor Health and Food Safety, Delegation of the European Commission to Chinasta ja reunassa Anna-Stiina Antola Counsellorfor Agriculture, Food and Veterinary Affairs.

Kansainvälisen terveydenhuollon kurssi vakuutti

Erityispätevyyden suorittanut lääkäri kykenee toimimaan myös terveydenhuol­lon asiantuntijana erityistilanteissa kuten epidemioissa.

”Riskikommunikaatio on olennainen osa työtäni”, kertoo Antola. ”Me­diaa on kiinnostanut esimerkiksi Kiinan ruokatorit, tarttuuko COVID-19 ruoan välityksellä ja Kiinan rokotusstrategia”. COVID-pandemian alkaessa vuon­na 2020 tammikuussa Antola edis­ti lääketieteellisen ja epidemiologisen ymmärryksen lisääntymistä ulkomi­nisteriön sisällä.

”Välitin tietoa Suomeen (STM ja THL) sekä Euroopan Unionille EC­DC:en Kiinan tilanteesta. Lähetystöön laadin hygieniaohjeistusta, kommentoin pandemiasuunnitelmaa, selvensin CO­VID-19:n epidemiologiaa ja vastustus­toimia, korostin riskikommunikaatiota ja osallistuin ennakointityöhön. Toimin myös EU-terveysneuvosten tiimin osa­na, ratkoin maskien vientiin liittyviä ongelmia ja paljon muuta”, jatkaa eritysasiantuntija Antola.

”Suosittelen ehdottomasti kansainvälistä terveydenhuollon Global Health -kurssia. Se oli mahtava kokemus, joka antoi perspektiiviä sekä eväitä jokapäi­väiseen työhöni, myös erityistilanteisiin varautumiseen”.

Antola kävi kurssin vuonna 2014, jolloin kenttäosuus oli Filippiineilllä. Järjestäjät Suomessa olivat Duodecim ja Tampereen yliopisto. Hän on muun muassa käynyt myös Animal Birth Cont­ol Surgical Training Coursen Thaimaassa. ”Olin SARSin aikaan vuonna 2003 opiskelemassa Kiinassa, joten oikeastaan siitä lähtien olen valmistautunut pande­miaan työmielessä. Silloin jo näki, että osaamiselle on tarvetta”, kuvaa Antola.

Antola osallistui syyskuussa 2021 Kiinan lihantuonnin kehitystä analysoivaan konferenssiin, joka pidettiin Tianjinissa, järjestäjinä Tianjinin kau­pungin kauppavirasto sekä Kiinan ja Tianjinin lihayhdistykset. Antola kuvassa punaisessa puserossa. Tianjin on Kiinan suurin pakastettujen elintarvikkeiden tuontisatama. Konferenssissa paneuduttiin Kiinan lihantuotannon nykytilaan ja afrikkalaisen sikaruttoepidemian tilanteeseen, Kiinan asettamiin COVID-19-tuontirajoituksiin, kuluttajapreferensseihin sekä tullivarastojen toimintaan.

Teksti: Anna Parkkari

Kuvat: Antolan arkisto

Juttu on ensimmäisen kerran julkaistu Eläinlääkärilehdessä 2/2022.

Jaa Lehti

Kenpä tietäis sen

Kategoriat: 
Pääkirjoitus

EU-tuontivaatimusten koulutusta Länsi-Afrikassa

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli

Eläinlääkärinä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä?

Jäsenille
Kategoriat: 
Asiantuntija-artikkeli