Ensimmäinen eläinlääkäri erityispätevöityi kansainväliseen terveydenhuoltoon

ELL Anna-Stiina Antolalle myönnettiin kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys helmikuussa 2022. Hän on ensimmäinen eläinlääkäri, jolle tämä Eläinlääkäriliiton erityispätevyys myönnettiin.

Eläinlääkäriliitto perusti erityispätevyysjärjestelmän kah­delle alalla syksyllä 2019.Alat ovat kansainvälinen tervey­denhuolto ja terveydenhuollon tietotekniikka. Kriteerit erityispäte­vyyden myöntämiseen ovat samat kuin Lääkäriliitolla. Eläinlääkäriliiton jäseneen sovelletaan Lääkäriliiton kriteerejä soveltuvin osin erityispätevyystoimikunnan näkemyksen mukaisesti. Eläinlääkäriliiton erityispä­tevyyden myöntää hakemuksesta Eläinlääkäriliiton hallitus vain liiton jäsenelle. Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunnassa eläinlääkäreitä edustaa Kirsi Sario. Toimikunta esitti päte­vyyden myöntämistä Anna-Stiina Antolalle joulukuussa 2021. Pätevyys myönnettiin erityispätevyystoimikunnan esityksestä liiton hallituksen kokouksessa 28. tam­mikuuta (2022).

Asemapaikka Pekingissä

Kansainvälisen terveydenhuollon erikois­pätevöitynyt Anna-Stiina Antola työsken­telee ulkoministeriön palveluksessa Suo­men Pekingin suurlähetystössä. Hän on ollut tehtävässä joulukuusta 2016 lähtien. Työhön kuuluu suomalaisten elintarvikkeiden ja maataloustuotteidenviennin edistäminen, yhteydenpito Kiinan viran­ omaisiin ja kahdenvälisen elintarvike- ja maatalousalan yhteistyön edistäminen. Erityisasiantuntija seuraa alan politiikka­ ja lainsäädäntöhankkeita sekä osallistuu Pekingissä EU:n maatalousyhteistyöhön. Työn tekoa edistää Antolan suorittama Opetushallituksen auktorisoidun kiina­-suomi kääntäjän tutkinto. Hän on vanhempiensa työn vuoksi kasvanut Taiwanilla ja osannut siksi kiinaa jo lapsesta.

”Merkityksellisintä työssäni on MM­M:n sopimusten ja Ruokaviraston markkinoillepääsyhankkeiden edistäminen:’ An­tola kertoo.

Suomi on solminut Kiinan kanssa terveysehtoja koskevia sopimuksia useista elintarvikekategorioista, mikä on mah­dollistanut näiden viennin.

”Harvassa työssä näkee hyödyt näin konkreettisesti. Vienti on nelinkertaistunut siitä, kuin aloitin, ja on nyt 140 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti työn painopis­te on osittain siirtynyt valvontapuolelle:’ Ruokaviraston Kiina-spesifinen valvon­taohjelma on edellytys sille, että vienti pysyy käynnissä.

Anna-Stiina Antola on virkavapaalla Helsinki-Vantaan lentoaseman rajaeläin­lääkärin virasta ja hän on perehtynyt erityisesti eläinten terveyteen ja elintarviketurvallisuuteen liittyviin kansainvälisen kaupan sääntöihin.

”Teen Ruokaviraston vientitiimin kanssa päivittäin töitä eli työkaverit säilyivät sa­moina. Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen menettelyistä on ollut tärkeä tietää, sillä kun vientiongelmia esiintyy, mietin miten itse rajaeläinlääkärin saappaissa – tai käyttä­mäni tietojärjestelmä – niihin suhtautuisi”. Rajaeläinlääkärin virassa toimiminen hyväksyttiin myös osaksi Antolan päte­vöitymistä.

Kansainvälisen terveydenhuollon kurssi vakuutti

Erityispätevyyden suorittanut lääkäri kykenee toimimaan myös terveydenhuol­lon asiantuntijana erityistilanteissa kuten epidemioissa.

”Riskikommunikaatio on olennainen osa työtäni”, kertoo Antola. ”Me­diaa on kiinnostanut esimerkiksi Kiinan ruokatorit, tarttuuko COVID-19 ruoan välityksellä ja Kiinan rokotusstrategia”. COVID-pandemian alkaessa vuon­na 2020 tammikuussa Antola edis­ti lääketieteellisen ja epidemiologisen ymmärryksen lisääntymistä ulkomi­nisteriön sisällä.

”Välitin tietoa Suomeen (STM ja THL) sekä Euroopan Unionille EC­DC:en Kiinan tilanteesta. Lähetystöön laadin hygieniaohjeistusta, kommentoin pandemiasuunnitelmaa, selvensin CO­VID-19:n epidemiologiaa ja vastustus­toimia, korostin riskikommunikaatiota ja osallistuin ennakointityöhön. Toimin myös EU-terveysneuvosten tiimin osa­na, ratkoin maskien vientiin liittyviä ongelmia ja paljon muuta”, jatkaa eritysasiantuntija Antola.

”Suosittelen ehdottomasti kansainvälistä terveydenhuollon Global Health -kurssia. Se oli mahtava kokemus, joka antoi perspektiiviä sekä eväitä jokapäi­väiseen työhöni, myös erityistilanteisiin varautumiseen”.

Antola kävi kurssin vuonna 2014, jolloin kenttäosuus oli Filippiineilllä. Järjestäjät Suomessa olivat Duodecim ja Tampereen yliopisto. Hän on muun muassa käynyt myös Animal Birth Cont­ol Surgical Training Coursen Thaimaassa. ”Olin SARSin aikaan vuonna 2003 opiskelemassa Kiinassa, joten oikeastaan siitä lähtien olen valmistautunut pande­miaan työmielessä. Silloin jo näki, että osaamiselle on tarvetta”, kuvaa Antola.

Teksti: Anna Parkkari

Kuvat: Antolan arkisto

Juttu on ensimmäisen kerran julkaistu Eläinlääkärilehdessä 2/2022.