Kaikki pallot ilmassa

Uutta eläinlääkintähuoltolakia valmistellaan, eläinten hyvinvointilakia odotellaan lausuntokierrokselle ja kaksi suurinta eläinklinikkaketjua yhdistyivät yhdeksi isoksi. Lisäksi ympäristöterveydenhuoltoa kaavaillaan siirrettäväksi uusille hyvinvointialueille vuoden 2026 alusta ja osa valvontayksiköistä siirtynee sinne jo vuoden 2023 alusta. Osassa siirtymistä ei vielä tule, mutta organisaatiomuutos kuitenkin. Tuntuu, että kaikki pallot ovat ilmassa yhtä aikaa.

Valtuuskunta linjasi toukokuun kokouksessaan liiton suurimmat tavoitteet eläinlääkintähuollon muutoksessa. Eläinlääkärien työhyvinvointia tulee edistää ja turvata sekä säilyttää työn motivaatio, kiinnostavuus ja mielekkyys. Lisäksi eläinlääkärikunnan tulotaso tulee turvata, samoin julkisen sektorin eläinlääkäritoiminta koko maassa. Liiton missiona on Terve ja hyvinvoiva eläinlääkäri, oli hän sitten kunnassa, yrittäjänä, työntekijänä yksityisellä, valtiolla, yliopistolla tai jossain muualla. Mikään työntekijäryhmä ei ole toimintakentässämme yksin. Lisäksi me eläinlääkärit emme ole sen ainoat toimijat. Suurimpaan osaan asioista vaikuttaa paljon muitakin asioita kuin eläinlääkärien mielipide tai tavoitteet asioiden hoitamisen suhteen.

Suomen hallitusohjelman mukaan maatalouteen liittyvien julkisten palvelujen toimivuus turvataan ja eläinlääkäripalveluja koskeva lainsäädäntö uudistetaan siten, että ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisvastuu säilyy julkisella sektorilla. Nämä tavoitteet edellä tehdään eläinlääkintähuoltolain uudistusta. Maa- ja metsätalousministeriö on perustanut Eläinlääkäripalvelut-työryhmän, joka on nyt puolitoista vuotta käynyt läpi uudistukseen vaikuttavia asioita ja huomioon otettavia reunaehtoja. Myös liitolla on edustus työryhmässä. Ryhmän hankesivut löytyvät googlaamalla ja aineistoon tutustumalla hahmottuu asian laaja-alaisuus.

Muutoksen vaikutuksesta tulevaisuuteen tiedämme sen verran, että nykyisellä systeemillä jatkaminen ei ole mahdollista. Edellinen eläinlääkintähuoltolaki on toistakymmentä vuotta vanha ja sen voimaantulon jälkeen on säädetty kuntalaissa kunnan toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla. Myös liiton tavoitesuunnitelmaan on kirjattu alamme kilpailuneutraliteetin varmistaminen. Uudistuksessa pitää varmistaa, että kaikilla sektoreilla on hyvä tulevaisuuden näkymä ja eläinlääkärien hyvä palkkataso on mahdollinen sektorista riippumatta.

Viime vuonna voimaan tullut uusi, aiempaa tiukempi työaikalaki ei jätä päätöstä kunnaneläinlääkärien kuulumisesta sen soveltamisalaan työmarkkinaneuvottelupöytään meille itsellemme ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle. Lain mukaan työaika-autonomian pitää toteutua, jos aikoo pysyä työaikalain soveltamisen ulkopuolella. Autonomian toteutuminen päivystyksessä tai yhteisvastaanotoilla on kyseenalaista. Ajat ovat muuttuneet ja nykytekniikalla myös kunnaneläinlääkärin työajan seuraaminen olisi mahdollista. Liitto ja KT ovat jo kaksi vuotta sitten linjanneet, että praktikkoeläinlääkäreihin tulisi soveltaa työaikalakia viimeistään, kun palkkausjärjestelmä on uudistettu.

Nykyinen kunnaneläinlääkärien palkkausjärjestelmä istuu työaikaan huonosti. Liitto tavoittelee palkkausjärjestelmän uudistuksessa nykyistä parempaa peruspalkkaa, tehtyihin toimenpiteisiin sidottua palkanosaa ja erillistä, asiallista korvausta päivystyksestä. Erityisesti päivystysaikaan korvauksen pitäisi olla huomattavasti nykyistä parempi, järjestelmä on kuitenkin ennen kaikkea olemassa päivystyksen ja virkatöiden vuoksi. Korvauksen merkittävä nostaminen virkaehtosopimuksessa edellyttäisi työnantajan mahdollisuutta periä asiakaspalkkiot. Toisaalta työnkuvan mielekkyys kokonaisuutena on tärkeää kunnaneläinlääkärien työssäjaksamisen ja järjestelmän säilymisen kannalta.

Meillä liitossa tulevaisuuden linjausten tekeminen on haastavaa siksikin, ettei ammattikunnan tahtotila muutosten suhteen ole yhtenäinen. Haasteista huolimatta moni kunnaneläinlääkäri viihtyy työssään ja nauttii työajattomuuden tuomasta vapaudesta.

Näiden keskustelujen ja pohdintojen ollessa käynnissä alkaa myös uusi neuvottelukierros. Kuntapuolella on edelleen tarvetta panostaa kunnaneläinlääkärin lepoaikoihin. Lisäksi on neuvoteltava myös pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvista ratkaisuista.

Hyvää syksyn jatkoa!

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 6/2021.

Katri Kiviniemi

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja