Klossiella-munuaiskokkiditartunta marsulla

Histologisissa näytteissä todettiin paikallisesti runsaasti ovoideja ookystia munuaistiehyissä, mutta ei merkittäviä tulehdusmuutoksia tai munuaisvauriota, eli kyseisessä tapauksessa tartunta oli todennäköisesti oireeton. Mitä todennäköisimmin kyseessä on marsuilla esiintyvä Klossiella cobayae, mutta tarkempaan lajityypitykseen ei ryhdytty näytemateriaalin vähäisyyden ja kuoleman jälkeisten autolyysimuutosten takia.

Klossiellat ovat yksisoluisia loisia, jotka kuuluvat itiöeläinten Apicomplexa-alajakson Coccidia-alaluokkaan, kuten esimerkiksi myös Toxoplasma gondii, kryptosporidit ja Eimeria-kokkidit. Klossiellat esiintyvät nisäkkäillä munuaistiehyen soluissa, mutta boakäärmeitä tartuttava laji (K. boae) esiintyy myös ruoansulatuskanavassa.

Eläin saa tartunnan syömällä sporokystan, josta loiset vapautuvat ruoansulatuskanavassa, tunkeutuvat verenkiertoon ja asettuvat munuaistiehyiden epiteelisoluihin. Ookystat ovat ovoideja ja sileitä sekä kooltaan 22–24 µm x 20–21 µm. Klossiellatartunta on nisäkkäillä usein oireeton sivulöydös, joka todetaan munuaisten histologian yhteydessä. Voimakas tartunta voi aiheuttaa munuaistulehduksen ja verivirtsaisuutta, tällöin loisen sporokystia voi näkyä myös virtsassa. Boakäärmeellä tartunta voi aiheuttaa myös syömättömyyttä ja suolen tuppeumia. Tartuntaan ei ole olemassa spesifistä hoitoa.

Klossielloja pidetään hyvin isäntälajispesifisiä, ja niiden koko elämänkierto on suora (tapahtuu vain yhdessä isännässä). Loissuvun aiheuttamia tartuntoja on kuvattu useissa maissa, sekä villieläimissä että laboratorio-olosuhteissa. Kirjallisuudessa useimmin kuvattuja tapauksia ovat K. muris -lajin aiheuttamat tartunnat hiirillä ja  K. equi -lajin aiheuttamat tartunnat hevoseläimillä. Loissuvun esiintyvyydestä on vain vähän tutkimustietoa, mutta Portugalin Azoreilla 45 prosenttia tutkituista villeistä kotihiiristä kantoi loista.

Lisäksi erityisesti erilaisilla vesilinnuilla, kuten kuikilla, lokeilla, merimetsoilla, ruokkilinnuilla ja kahlaajilla tavataan toisinaan Eimeria-suvun kokkidien aiheuttamaa munuaiskokkidioosia. Sorsalinnuilla on oireettomia tartuntoja varsin yleisesti. Erilaisilla hanhilla tunnettu laji Eimeria truncata on Suomessa tappanut nälkiintyneitä merihanhenpoikasia. Munuaiskokkidioosia on havaittu myös pöllölajeilla. 

Muistettakoon ruuansulatuskanavan ulkopuolisista kokkideista kaniinien maksassa loisiva Eimeria stiedae, jonka on Englannissa todettu olevan maksassa yleisesti tavattavien valkeiden pilkkujen yleisin aiheuttaja. Jo Antoni van Leeuwenhoek, 1600-luvulla elänyt mikroskopisti ja mikroskooppien rakentaja, ilmeisesti havainnoi kaniinien sapessa suurikokoisia (30–40 µm) E. stiedae-ookystia. Tietenkään hän ei ymmärtänyt niiden fylogeniasta senkään vertaa kuin me nyt.

Aloituskuvassa on Klossiella-ookystia munuaistiehyissä, ookystien värivaihtelu sekä kudoksen halkeilu johtuvat pakastamisesta. HE-värjäys, 40x suurennos.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 4/2024.

Henna Pekkarinen

Kirjoittaja Henna Pekkarinen työskentelee erikoistutkijana eläinterveystutkimusyksikössä.