Poimintoja märehtijöiden luomisen syyn selvityksistä vuodelta 2024 

Tartunnallisten syiden poissulku on kuitenkin tärkeää varsinkin silloin, jos tutkimus on osa tilaongelman selvitystyötä. Toisinaan tutkijan haaviin tarttuu kuitenkin mielenkiintoisia ja erikoisiakin tapauksia.  

”Jokseenkin pitkälle pilaantuneissa jälkeisissä on mahdollisesti tulehdusmuutoksia, sikiössä ei ole erityisiä löydöksiä”, totesi muuan patologi noin kuusi kuukautta tiineydestä luodusta sonnisikiöstä.  

Histopatologia vahvisti, että sikiökalvot ja istukan muut osat olivat märkäisenä riehuvan tulehduksen ja suurten sauvabakteerimassojen vallassa. Bakteriologian tutkimukset nimesivät syylliseksi Cutibacterium acnes -bakteerin, joka kuuluu muun muassa ihmisen ihon normaalimikrobistoon. Kirjallisuuden mukaan sitä ei pidetä zoonoottisena, mutta se voi harvoin aiheuttaa yksittäisiä, satunnaisia luomisia naudoilla.  

Melko tavallinen päivä oli myös patologilla, joka tutki noin seitsemän kuukautta tiineydestä luotua naudan lehmäsikiötä. Silmämääräisessä tutkimuksessa ei ollut mitään kovin mainittavaa. Luomisen syyn tutkimuspakettiin kuuluu kuitenkin aina sieniviljely, ja se paljasti muutaman päivän kuluttua erikoisen löydöksen. Löytyi hiiva, joka oli sikiön keuhkossa ja juoksutusmahassa sangen runsaana kasvuna. Sitä oli jälkeisissäkin sekakasvun joukossa.  

Tarkempi lajitunnistus nimesi syylliseksi Candida glabrata -hiivan. Histopatologiassa selvisi, että hiivasoluilla herkutelleita makrofageja löytyi niin sikiön keuhkoista kuin jälkeisistäkin. Vaikka useat hiivalajit ovat tunnettuja pilaajia, tulkittiin tässä tapauksessa hiivainfektio todelliseksi ja sikiön elämän aikaiseksi, eli luomisen aiheuttajaksi. Kyseisellä hiivalajilla on myös kirjallisuuden mukaan hieman mainetta satunnaisena ja harvinaisena naudan luomisten aiheuttajana.  

Kolmaskin patologi tutki naudan sikiön jälkeisineen ja totesi, ettei avauslöydöksiä ollut. Hän jäi odottamaan jatkotutkimuksien tuloksia. Bakteriologisissa tutkimuksissa sikiön elimistä ja jälkeisistä todettiin sekakasvun joukosta runsaana Erysipelothrix rhusiopathiae -bakteeri, sikaruusu. Tämä voi aiheuttaa satunnaisia luomisia naudalle, vaikka onkin verrattain harvinainen bakteerilöydös. Lisäksi sikiön munuaisissa todettiin histopatologisissa näytteissä kroonisia tulehdusmuutoksia, joiden vuoksi Leptospiratartuntaa ei voitu poissulkea. Muutosten merkitys jäi kuitenkin kokonaisuuden kannalta epävarmaksi. 

Loisista Neospora caninum todettiin vuonna 2024 kolmelta eri tilalta lähetetyissä naudan sikiöissä. Tutkituilla sikiöillä ei ollut erityisiä silmämääräisiä avauslöydöksiä, mutta histopatologia paljasti epäilyttäviä muutoksia keskushermostossa. Neospora-PCR tehdään vasta sitten, jos sikiön aivoissa todetaan tyypillisiä tulehdusmuutoksia, ja näytteenä käytetään samaa parafiiniin valettua aivopalaa, jota on jo HE-värjättynä mikroskopoitu.  

Neospora caninum kiertää navettaekosysteemissä nimensä mukaisesti koiraeläimen kautta. Nauta saa tartunnan koiran ulosteesta. Jälkeiset tai lajitoverin eritteet eivät levitä tartuntaa suoraan naudasta toiseen, vaan mukaan tarvitaan aina koira loisen pääisännäksi. 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 3/2025.

Maria Haapala

Kirjoittaja on erikoistutkija ja toimii eläinterveystutkimuksen yksikössä Ruokavirastossa.