Tarvitsemme keinoja maalittamisen estämiseksi

Tämä kesä ei muuttanut eläinlääkärien näkyvyyttä perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa. Varsinkin sosiaalisessa mediassa esille nousevat keskustelut, joissa ylitetään hyvän maun tai kasvokkain käytävän keskustelun yleiset käyttäytymissäännöt. Tällaista vääristellyn tiedon levittämistä, uhkaavan sävyistä viestintää tai muiden kehottamista vastaavaan toimintaan kutsumme maalittamiseksi.

Vastaavia tilanteita on ollut menneinäkin vuosina, ja otimme ilolla vastaan edellisen hallituksen suunnitelmat säätää maalittaminen rangaistavaksi. Valitettavasti lainsäädäntötyö päättyi, ja jäimme olemassa olevien monitahoisten rangaistussääntöjen varaan. Tämän vuoden kokemusten perusteella on kuitenkin edelleen tarvetta tarkemmalle lainsäädännölle maalittamiseen liittyen.

Tästä syystä Suomen Eläinlääkäriliitto otti elokuussa kantaa sen puolesta, että maalittamisen säätämistä rikosoikeudellisesti rangaistavaksi tulee harkita uudelleen. Näemme, että monien eri rikostunnusmerkistöjen palapeli on vaikeaselkoinen eikä kata kaikkia maalittamisen tyypillisiä piirteitä.

Lainsäädännön eräs keskeinen tehtävä on ehkäistä kiellettyä toimintaa. Kun on yleisessä tiedossa, mikä on sallittua ja mikä ei, yhteiset pelisäännöt alkavat ohjata ihmisten käyttäytymistä. Niin kauan kuin maalittamista ei ole säädetty rangaistavaksi, hyökkäävän kielenkäytön rajat muotoutuvat pitkälti yksilöiden moraalin mukaan eikä yhteistä linjaa ole.

Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2022 perusteellisen Maalittamisen rikosoikeudellinen sääntely -arviomuistion (2022:29), joka käsittelee maalittamisen säätämistä rangaistavaksi. Selvityksen mukaan maalittamista on esimerkiksi netissä tapahtuva painostaminen tai väärän, vääristellyn, halventavan tai yksityiselämää koskevan tiedon esittäminen, jonka nimenomaisena tarkoituksena on saada aikaan henkilöön kohdistuvaa järjestelmällistä häirintää tämän työn tai yhteiskunnallisten tehtävien vuoksi.

Arviomuistion mukaan on selvää, että rikoslaista ei löydy maalittamisen osatekijät kokonaisuudessaan kattavaa rangaistussäännöstä. Kaikki maalittamisteot eivät ole nykyisin rangaistavia. Tämä voi koskea esimerkiksi vääristellyn tiedon levittämistä, uhkaavan sävyistä viestintää tai muiden kehottamista sellaisenaan rankaisemattomaan kohdehenkilöön kohdistuvaan toimintaan. Oikeusministeriön tavoitteena oli, että rikosprosessissa arvioitaisiin, milloin teko ylittää hyväksyttävyyden rajan ja täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Maalittamisen säätämistä rangaistavaksi alettiin selvityksen jälkeen valmistella lainsäädäntötyössä, mutta se poistettiin asialistalta uuden hallituksen aloittaessa työnsä syksyllä 2023. Hallitus on tulkinnut maalittamisen olevan rangaistavaa jo nykyisin olemassa olevan muun lainsäädännön perusteella. Rangaistaviksi on säädetty lukuisia rikoksia, esimerkiksi virkamiehiin kohdistuvat rikokset ja kunnianloukkaus, joiden katsotaan liittyvän maalittamiseen.

Kaikki eläinlääkärit, tehtävistä riippumatta, kohtaavat tilanteita, joissa vastapuoli ei ole tyytyväinen asioiden tilaan tai eläimen hoitoon. Hinnan kyseenalaistaminen on myös hyvin yleistä, samoin vertailu ihmisten hoidon hintaan. Näissä tapauksissa on tärkeää yhteistyöllä selvittää eläimen omistajan näkemys ja kertoa hänelle oma näkemys tilanteesta. Tässä potilasasiakirjat ovat keskeisessä roolissa.

Useimmat tapaukset päättyvät lisäselvityksiin, mutta toisinaan keskustelut eivät johda haluttuun tulokseen. Tällöin eläinlääkärin on hyvä kertoa asiakkaalle, että hänellä on mahdollisuus viedä asiansa eteenpäin. Vaihtoehtoja on käsitelty Eläinlääkärilehdessä 4/23 Ammatinharjoittamista koskevat kantelut sivuilla 216–217. Eläinlääkäriliitto tarjoaa jäsenilleen apua tapausten käsittelyssä.

Turvallisemman ja rakentavamman keskustelukulttuurin puolesta.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 5/2024.

Mikko Turku

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja