Työehdot puntarissa – reilumman työelämän puolesta 

Kevät on jo pitkällä, vaikka takatalvi ja flunssa-aallot vielä muistuttavat läsnäolostaan. Epävarmuus sävyttää tätä kevättä – niin sään, maailman tapahtumien kuin kotimaisen työelämän osalta. 

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (JUKO) neuvottelee virka- ja työehtosopimuksista julkisen sektorin ja julkisrahoitteisten alojen puolesta. Kullakin sektorilla on omat tavoitteensa, mutta on tärkeää nostaa esiin myös yhteiset, koko työelämää koskettavat päämäärät, jotka herkästi jäävät vähemmälle huomiolle.  

Palkka on työehtojen keskeinen osa ja JUKOn tavoitteena on varmistaa, että hyvä palkkakehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Päämääränä on turvata ostovoima ja edistää palkkatasa-arvoa. Palkankorotusten halutaan toteutuvan ensisijaisesti yleiskorotuksina, jolloin korotus kohdistuu tasaisesti kaikille sopimuksen piirissä oleville. Vientimallilaki, joka sitoo korotusten tason vientialoihin, haastaa julkisen sektorin neuvotteluja. JUKO pyrkii kuitenkin varmistamaan, että myös julkisella sektorilla saavutetaan yleisen linjan mukaiset ja oikeudenmukaiset korotukset, jotta eri alojen palkkaerot eivät entisestään kasva. 

Työaika on toinen keskeinen kokonaisuus työehdoissa. Monipaikkaisuuden ja laajenevien työskentelyalueiden takia erot työn ja vapaa-ajan välillä sekoittuvat. Työhön liittyviä tehtäviä, kuten matkustamista tai valmistautumista, voidaan joutua tekemään palkatta. JUKO haluaa tunnistaa ja korvata tämän harmaan työn joko rahallisesti tai vapaa-aikana. Tavoitteena on, että kaikki tehty työ näkyy ja että työn ja vapaa-ajan raja säilyy selkeänä. 

Kolmantena keskeisenä osana työehdoissa ovat poissaolot. Työuran aikana lähes jokainen kohtaa tilanteita, joissa poissaolo on välttämätöntä. JUKO tavoittelee palkallista omaishoitovapaata sekä palkallisia poissaoloja hedelmöityshoitoihin liittyen. Yhä useampi työikäinen huolehtii jossain määrin omista tai puolisonsa ikääntyvistä vanhemmista. Näiden tilanteiden tunnistaminen ja arvostaminen osana työelämää on tärkeä askel inhimillisemmän työelämän suuntaan. Perhemyönteisyydellä on merkitystä laajemminkin, esimerkiksi syntyvyyteen voidaan vaikuttaa konkreettisilla työelämän tuilla. 

JUKOn luottamusmiehet toimivat työpaikoilla jäsenistön tukena ja sopimusten asiantuntijoina. He täydentävät liittojen tarjoamaa jäsenpalvelua paikallisella tasolla. Luottamusmiesjärjestelmän vahvistaminen edellyttää riittävää ajankäyttöä, tiedonsaantia ja turvattua palkka- ja urakehitystä . Tavoitteena on varmistaa, että myös jatkossa löytyy riittävästi yhteisistä asioista kiinnostuneita henkilöitä kehittämään työyhteisöjä. Ilman luottamusmiestä jäsenet joutuisivat ratkomaan työnantajan kanssa itse mahdolliset työhön liittyvät kiistat tai epäselvyydet. 

Nämä neljä kokonaisuutta – palkka, työaika, poissaolot ja luottamusmiehet – eivät ole vain sopimuskohtia. Ne määrittävät, millaisissa oloissa asiantuntijatyötä tehdään nyt ja tulevaisuudessa. Siksi niistä neuvotellaan määrätietoisesti. Tätä viestiä viedään eteenpäin myös sosiaalisessa mediassa tunnuksella #neuvottellen. 

Kirjoitushetkellä sopimustilanteet ovat vielä avoinna. Yliopisto- ja valtiosektoreiden sopimukset päättyivät aiemmin keväällä ja sopimuksettomassa tilassa on oltu jo yli kuukauden, ja myös kunta- ja hyvinvointialueiden sopimukset päättyvät vappuaattona. Toivon, että lukiessasi tätä neuvottelut ovat tässä vaiheessa tuottaneet ratkaisuja, mutta mikäli näin ei ole, haluan toivottaa jäsenistölle voimaa ja jaksamista – erityisesti, jos tilanteen vauhdittaminen vaatii työtaistelutoimia. 

Neuvottelujen perimmäinen tavoite on varmistaa, että julkisilla ja julkisrahoitteisilla aloilla tehtävää asiantuntijatyötä arvostetaan ja että se houkuttelee myös tulevaisuuden osaajia. Vahva sopimus ei ole itsestäänselvyys, mutta se on viesti siitä, että työllämme on merkitystä – ja että se kiinnostaa myös tulevia sukupolvia. Toissijaisuus ei anna kuvaa arvostuksesta tai vala luottoa tulevaisuuteen. 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 2/2025.

Mikko Turku

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja