Uusi eläinlääkintähuoltolaki vaikuttaa laajasti

Syksyn väriloisto on tätä kirjoittaessa lokakuun puolivälissä parhaimmillaan. Kirpeät säät kutsuvat luontoon ja osaksi muuttuvaa maisemaa. Vastaavaa muuntautumiskykyä muuttuvaan tilanteeseen vaaditaan myös eläinlääkäreiltä.

Uusi eläinlääkintähuoltolaki tulee vaikuttamaan koko eläinlääkäriammattikuntaan. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2026, ja siihen valmistautumisella alkaa olemaan jo kiire. Valmistautumista tehdään monella tasolla ja Eläinlääkäriliitto on mukana ratkaisemassa avoimia kysymyksiä. Liitolle tärkeänä tietopohjana ovat aiemmat pohdinnat eläinlääkintähuoltolakiin liittyen sekä toimielinten, kuten valiokuntien ja työryhmien, lisäksi myös jäsenistön näkemykset. Järjestämisratkaisut vaihtelevat erilaisissa tilanteissa, joten ei voida ajatella, että Hangosta Ivaloon on tasamittainen toimintamalli.

Lain voimaantulo on siis tiedossa ja maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on aloittanut valmistella raportointiasiakirjaa, jolla valvontayksiköt ilmoittavat komissiolle järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkintäpalveluiden menot. Luonnos on käynyt lausunnolla, ja sitä pohdittiin MMM:n johdolla yhdessä sidosryhmien kanssa lokakuun lopussa.

Tämä komission suuntaan tietoa vievä asiakirja on lain ja sen perustelujen jälkeen ensimmäinen, jossa pohditaan, miten eläinlääkintäpalveluiden tarvetta tulisi arvioida ja missä laajuudessa. Yhdessä saamme varmasti tarkennettua useita tähän liittyviä kysymyksiä. Lisäksi paneudumme siihen, miten markkinatilannetta tulisi selvittää yhdessä.

Uusi eläinlääkintähuoltolaki mahdollistaa eläinlääkintähuollon kehityksen, mutta muutosten laajuus jää vielä nähtäväksi. Laki ei tuo tarvetta liikelaitoksille, ellei kunta halua järjestää enemmän palveluita kuin lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi tarvitaan. Hinnoitteluun tulee lain myötä muutoksia, mutta eläinlääkärien palkkaukseen se ei vaikuta. Enemmänkin varmistetaan toiminnan kustannusten kattaminen klinikkamaksuilla. Kuukausipalkka tai muu palkkausjärjestelmän myllerrys on mahdollista vain työmarkkinaosapuolten eli liiton ja KT:n (kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat) neuvottelujen perusteella. Eläinlääkäriliitto katsoo, että tätä varten tarvitaan suuremmat alueet ja vaihtoehtojen pilotointia.

Liitto pyrkii ajantasaiseen viestimiseen. Tähän asti asiat ovat muuttuneet aina kun viestintää aiheesta on valmisteltu. Nyt tilanne alkaa olla voimaantulon ja kriteerien osalta vakiintumassa. Viestinnän alkuvaiheessa uudistamme Usein kysytyt kysymykset -osion, joka on edellisen kerran julkaistu Eläinlääkärilehdissä 3–5/2022.

Kiitos kaikille, jotka vastasitte yksityisen sektorin työntekijöiden työehtoja ja eettisiä ohjeita koskeviin kyselyihin, saamme teiltä tärkeää tietoa edunvalvonnan ja Eläinlääkäriliiton toiminnan tueksi. Ensi keväänä on tullut aika uusia kolmen vuoden takainen jäsenkysely. Toivon vilkasta osallistumista myös tähän kyselyyn.

Ensi vuonna on lisäksi mahdollisuus käyttää äänioikeutta liittomme valtuuskuntavaalissa. Eläinlääkäriliiton valta kuuluu sen jäsenille: äänestämällä vaikutat liiton korkeimman päättävän elimen kokoonpanoon. Äänestämään päästään syksyllä 2025, ja sitä ennen keväällä haetaan ehdokkaita. Kannustan kaikkia pohtimaan valmiuttaan asettua ehdolle. Kevään Eläinlääkärilehdissä tutustutaan valtuuskunnan tehtäviin tarkemmin.

Eläinlääkäripäivät ovat tämän kirjoituksen julkaisun aikaan hyvin lähellä – viikon päästä keräännytään kuulemaan luentoja ja osallistumaan keskusteluun. Olemme toimistolla ilolla seuranneet, kuinka hyvin Eläinlääkäripäivät ovat keränneet ilmoittautuneita. Tapahtuma on edelleen tärkeä koulutustilaisuus ja mahdollisuus tavata kollegoita. Kuten valtuuskunnan puheenjohtaja Hanna Nurmi ennen kesälomia ilmoitti Eläinlääkärilehdessä 4/2024, voimme kokoontua yhteen myös torstain jatkoilla legendaarisessa Zetorissa. 

Tavataan Eläinlääkäripäivillä!

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 7/2024.

Mikko Turku

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja