Automaattilypsyn vaikutus utareterveyteen kahdella suomalaisella lypsykarjatilalla
Tiivistelmä
Yhä useampi suomalainen lypsykarjatila on siirtynyt käyttämään automaattista lypsyjärjestelmää. Automaattisessa lypsyssä on tavalliseen lypsyyn verrattuna monia eroja, jotka voivat vaikuttaa utareterveyteen. Tällaisia ovat esimerkiksi keskimäärin vajaa kolme kertaa vuorokaudessa lypsäminen, epäsäännölliset lypsyvälit, koneellinen esikäsittely sekä mahdollisuus maidon laadun havainnointiin koneen tekemistä mittauksista. Tutkimustulokset automaattilypsyn vaikutuksesta utareterveyteen ovat ristiriitaisia.
Tässä tutkimuksessa seurattiin kahden suomalaisen yksityistilan siirtymistä parsinavetasta pihattoon ja automaattiseen lypsyjärjestelmään. Viidellä tilakäynnillä seurattiin neljännes- ja lehmäkohtaisesti vedinten kuntoa sekä tulehdusten ja infektioiden määrää. Seuranta-aika oli noin 14 kuukautta.
Tulehdusten ja infektioiden määrä kasvoi, ja vedinten kunto huononi. Utareterveys pysyi kuitenkin hyvänä koko seuranta-ajan. Infektoituneista neljänneksistä eristettyjen bakteerien jakauma oli erilainen kuin suomalaisilla tiloilla yleensä; ympäristöstä peräisin olevien bakteerien osuus oli suurempi. On vaikea eritellä, mitkä tekijät vaikuttivat utareterveyden huononemiseen. Vedinten kuntoa saattaa rasittaa useasti toistuva lypsy. Tulehdusten ja infektioiden määrään vaikuttavat todennäköisesti myös muut lehmien kokemat muutokset, esimerkiksi siirtyminen parsinavetasta pihattoon.
Seuranta-aika oli liian lyhyt, jotta olisi nähty, miten utareterveys kehittyy ajan myötä. Tutkimuksen aineisto oli pieni, joten tuloksia voidaan pitää korkeintaan suuntaa-antavina. Automaattisen lypsyn ei ainakaan voida olettaa parantavan utareterveyttä ilman muuta. Automaattilypsyyn siirryttäessä on utareterveyteen kiinnitettävä erityistä huomiota ja opeteltava uudet tavat sen tarkkailuun. Lisätutkimuksia tarvitaan isommalla aineistolla ja pidemmällä seuranta-ajalla.
Summary
A growing number of Finnish dairy farms have installed an automatic milking system (AMS). Differences between AMS and traditional milking systems may affect udder health. In AMS, cows are milked nearly three times a day at irregular intervals. Preparation of the udder and control of milk quality are done by the automatic milking unit.
Results from research on udder health in AMS are contradictory. In this study, we observed two Finnish dairy farms that started milking automatically after having a tie-stall barn. Teat condition, number of infl ammations and infections per cow and quarter were followed-up during fi ve visits during 14 months.
Condition of teat-ends deteriorated, and the number of infl ammations and infections grew. Udder health remained at a good level during the follow-up period. The distribution of bacteria isolated from infected quarters differed from the usual distribution in Finnish dairy farms. In this study, the proportion of environmental bacteria was higher. The factors that affected udder health in this study are diffi cult to specify. Frequent milking may affect teat-ends negatively. Changes in environment, for example the change from tie-stall barn to loose housing, may cause stress, which contribute to the increased frequency of infl ammations and infections.
The follow-up period was too short to determine the level udder health would have stabilized at. The number of studied farms was also very small, so results must be interpreted only as suggestive. We conclude that AMS cannot be expected to automatically improve udder health. Much attention should be paid on udder health, and new means of monitoring udder health should be found in AMS farms. More research is needed with a longer follow-up period and more data.
Ydinkohdat
- Automaattisessa lypsyssä on tavalliseen lypsyyn verrattuna eroja, jotka voivat vaikuttaa utareterveyteen.
- Tässä tutkimuksessa seurattiin kahden suomalaisen yksityistilan siirtymistä parsinavetasta pihattoon ja automaattiseen lypsyjärjestelmään.
- Tulehdusten ja infektioiden määrä kasvoi, ja vedinten kunto huononi. Utareterveys pysyi kuitenkin hyvänä koko seuranta-ajan.
- On vaikea eritellä, mitkä tekijät vaikuttivat utareterveyden huononemiseen. Lisätutkimuksia tarvitaan isommalla aineistolla ja pidemmällä seuranta-ajalla.