Ektooppisten virtsanjohtimien diagnosointi koirilla – kirjallisuuskatsaus
Tiivistelmä
Ektooppinen virtsanjohdin on koirilla synnynnäinen, perinnöllinen kehityshäiriö, jossa virtsanjohdin laskee tavanomaisen laskukohdan kaudaalipuolelle virtsateihin tai narttukoirilla emättimeen. Ektooppisia virtsanjohtimia todetaan yleisemmin tietyillä roduilla ja narttukoirilla. Tyypillisiä oireita ovat pentuiästä alkaen jatkunut virtsankarkailu sekä toistuvat virtsatietulehdukset. Erityisesti uroskoirilla ja toisinaan narttukoirilla ektooppinen virtsanjohdin voi alkaa oireilla vasta vanhemmalla iällä.
Laajentunut virtsanjohdin tai munuaisallas voi olla myös oireeton sivulöydös. Ektooppisen laskuaukon yhteydessä esiintyy usein rakenteellisia muutoksia ylemmissä virtsateissä eli munuaisissa ja virtsanjohtimissa. Ektooppisen virtsanjohtimen laskuaukko voi sijaita virtsarakon trigonumin eli virtsarakon kolmion kaudaaliosassa, virtsaputkessa tai emättimessä. Virtsanjohtimen kulku voi olla intramuraalinen eli virtsarakon seinämän sisäinen tai ekstramuraalinen eli seinämän ulkopuolinen.
Ektooppisen virtsanjohtimen diagnosointiin voidaan käyttää ultraäänitutkimusta, varjoainetutkimusta sekä alavirtsateiden tähystystä eli kystoskopiaa. Virtsateiden varjoainetutkimus tehdään tietokonetomografia- tai fluoroskopiatutkimuksella. Tietokonetomografiatutkimus mahdollistaa myös rakenteiden kolmiulotteisen tarkastelun. Kystoskopia on tarkin menetelmä ektooppisten virtsanjohtimien diagnosoinnissa. Ylempien virtsateiden rakennepoikkeavuuksien poissulkeminen ultraääni- tai tietokonetomografiatutkimuksella on lisäksi suositeltavaa.
Summary
Ureteral ectopia is a congenital and hereditary developmental disorder in dogs in which one or both ureters enter caudal to the bladder neck, urethra, or vagina instead of the bladder trigone. This condition is more commonly diagnosed in certain breeds and females. Typical symptoms include urinary incontinence from a young age and recurrent urinary tract infections. In males, and sometimes in females, ureteral ectopia may not cause clinical signs until later in life.
A dilated ureter or renal pelvis can also be an incidental finding. Structural changes in the upper urinary tract, such as the kidneys and ureters, are common findings in patients with ectopic ureters. An ectopic ureter can be classified as intramural, in which it courses inside the bladder wall, or extramural, in which it courses outside the bladder wall.
Ultrasonography, contrast studies, and cystoscopy of the lower urinary tract can be used to diagnose ectopic ureters. Urinary contrast studies are conducted with computed tomography or fluoroscopy. Computed tomography also allows three-dimensional evaluation. Cystoscopy is the most accurate method for diagnosing ectopic ureters. To exclude frequently co-existing structural abnormalities of the upper urinary tract, additional ultrasonography or computed tomography is recommended.
Ydinkohdat
- Ektooppinen virtsanjohdin on virtsateiden synnynnäinen kehityshäiriö, jonka tyypillinen oire on virtsankarkailu.
- Ektooppisen virtsanjohtimen laskuaukko voi sijaita virtsarakon trigonumin kaudaaliosassa, virtsaputkessa tai emättimessä.
- Kystoskopia on tarkin ektooppisen virtsanjohtimen diagnosointimenetelmä.
- Ultraäänitutkimus ja tietokonetomografiatutkimus ovat vaihtoehtoisia kuvantamismenetelmiä ektooppisten virtsanjohtimien diagnostiikassa.
- Tietokonetomografiatutkimus ei ole aina tarpeen ektooppisten virtsanjohtimien diagnostiikassa, mutta kuvantamista tarvitaan ylempien virtsateiden arviointiin.