Koiran glomerulonefriitti
Tiivistelmä
Glomerulonefriitti (GN) on yleisnimi sairauksille, joissa glomeruluksen eli munuaisen hiussuonikeräsen suodatusominaisuudet muuttuvat. Vauriot aiheutuvat munuaiskeräseen saostuvien immunokompleksien (antigeeni- vasta-ainekompleksi) käynnistämistä tulehdusmuutoksista. Sekundäärisessä GN:ssä antigeeni on peräisin perussairaudesta (esimerkiksi mikrobi). Idiopaattisessa GN:ssä sitä ei tunneta.
Erilaisten vauriomekanismien aiheuttamat muutokset glomeruluksen rakenteessa koskettavat sen kahta perusominaisuutta: kykyä suodattaa verestä virtsaan elimistöstä poistuvia metaboliatuotteita ja kykyä estää suurimolekyylisiä aineita, etupäässä proteiinia, suodattumasta verestä virtsaan. Nämä toiminnot voivat häiriintyä erikseen tai samanaikaisesti, josta voi seurata atsotemia ja uremia sekä proteinuria. Nykykäsityksen mukaan pitkään jatkunut voimakas proteinuria johtaa nefronien etenevään tuhoutumiseeen ja munuaisten vajaatoimintaan. Patogeneettiset mekanismit, jotka tähän johtavat, vaativat lisätutkimuksia.
Sairaus voi alkuun olla oireeton. Jatkuva, voimakas proteinuria ilman tulehdukseen viittaavaa sedimenttilöydöstä voi olla ainoa löydös, joka kohdistaa huomion munuaiskeräsen toimintaan. Kliiniset oireet ilmenevät vasta, kun todetaan atsotemia ja/tai proteinuriasta aiheutuva hypoalbuminemia.
Glomerulonefriitin diagnostisointi ja luokittelu on mahdollista vain munuaisbiopsian avulla. Koepalan ottaminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista, joten joudutaan turvautumaan veren ja virtsan kemiallisiin määrityksiin. Virtsan proteiini/kreatiniini-suhdeluvun (P:C) määritys on helpottanut sairauden diagnostisointia ja seurantaa. Glomerulonefriitin ennuste voi olla hyvä, mikäli perussairaus on hoidettavissa. Idiopaattisen glomerulonefriitin hoitoennuste on epävarma.
Amyloidoosi on erotusdiagnoosina tärkeä, koska siihenkin liittyy usein massiivinen proteinuria. Sairauden ennuste on kuitenkin aina huono. Erottaminen GN:stä on mahdollinen vain koepalan avulla.
Summary
Glomerulonephritis (GN) is a common term used for diseases, in which the filtration capacity of glomerulus changes. Injuries of glomerulus are due to inflammatory changes caused by precipitable immunocomplexes (antigen-antibody complex). In secondary GN, the antigen arises from a concurrent disease. In idiopathic GN, the antigen is unknown.
Changes in the structure of glomerulus caused by different injury mechanisms concern two of its basic characters: the ability to fi ltrate metabolites from the blood to the urine, and the ability to prevent large molecules, primarily proteins, from filtrating from the blood to the urine. These functions may be disturbed at the same time or separately and cause atsotemia, uremia and proteinuria. According to recent studies, long-term massive proteinuria leads to a progressive collapse of nephrons and renal failure. Pathogenetic mechanisms leading to renal failure need to be further studied.
At first, the disease may be latent. Continuous, vigorous proteinuria with inactive urine sediment may be the only reason for focusing on the function of glomerulus. Clinical symptoms are not noticeable until atsotemia and/or hypoalbuminemia caused by proteinuria is determined.
Diagnosis and histological classification of glomerulonephritis can only be done by kidney biopsy. Nevertheless, performing the biopsy is not always possible and, therefore, a chemical evaluation of blood and urine is an alternative way to diagnose the disease. Determination of the protein:creatinine ratio of urine has helped in the diagnosis and monitoring of the disease. Prognosis of glomerulonephritis may be good if the concurrent disease can be treated. Prognosis of idiopathic GN is uncertain.
Renal amyloidosis as a differential diagnosis is important because massive proteinuria is also often associated with it. Amyloidosis consistently carries a grave prognosis. Differentiation from GN requires a renal biopsy.
Ydinkohdat
- Glomerulonefriitti (GN) on yleisnimi sairauksille, joissa munuaisen hiussuonikeräsen suodatusominaisuudet muuttuvat.
- Sairaus voi alkuun olla oireeton. Kliiniset oireet ilmenevät, kun todetaan atsotemia ja/tai proteinuriasta aiheutuva hypoalbuminemia.
- Glomerulonefriitin ennuste voi olla hyvä, mikäli perussairaus on hoidettavissa.
- Idiopaattisen glomerulonefriitin hoitoennuste on epävarma.