Nuorten eläinlääkärien siirtyminen työelämään – kyselytutkimus

Tiivistelmä

Eläinlääkärin uralla alkuvaihe on haastavaa aikaa, etenkin sen ollessa usein varsin pirstaleinen vaihtelevine sijaisuuksineen ja työyhteisöineen. Nuori eläinlääkäri ei välttämättä ehdi koskaan sopeutua uusiin työpaikkoihinsa.

Selvitimme uransa alkuvaiheessa olevien eläinlääkärien työllistymistä sekä heidän saamaansa perehdytystä ja tukea työpaikoissaan. Tutkimus toteutettiin verkkopohjaisen kyselyn avulla. Siihen vastasi 133 vuosina 2011–2015 valmistunutta eläinlääkäriä ja 58 vastaushetkellä väliaikaisilla praktiikkaoikeuksilla työskennellyttä opiskelijaa.

Tällä nuoriksi eläinlääkäreiksi tutkimuksessa kutsutulla ryhmällä oli tavallisesti ollut useita lyhyitä työskentelyjaksoja työhistoriassaan; pääasiallisena syynä työpaikan vaihdoksille todettiin työsuhteen määräaikaisuus. Työttömyyttä esiintyi jonkin verran: valmistuneista eläinlääkäreistä 30 % oli joutunut olemaan tahtomattaan vailla töitä yleensä melko lyhytaikaisesti.

Pääasiallisesti nuoret eläinlääkärit työskentelivät kliinisen potilastyön parissa tärkeimpänä potilasryhmänään pieneläimet. Nuorten eläinlääkärien aloittaessa uudessa työpaikassa perehdytys oli usein varsin vähäistä ja perustui enemmän neuvontaan ongelmien jo ilmettyä kuin ennakointiin.

Myös nuorten eläinlääkärien saama tuki työpaikoilla oli etenkin kollegoilta saatavan neuvonnan varassa. Vain harvoin nuorten eläinlääkärien kokemattomuus otettiin huomioon potilaiden ajanvarauksessa.

Nuorten eläinlääkärien siirtymistä työelämään voisi jatkossa auttaa, mikäli työpaikoilla olisi selkeät ohjelmat sekä perehdytykselle että ammatilliselle tuelle. Tämä auttaisi nuorta eläinlääkäriä sopeutumaan nopeammin työelämään ja todennäköisesti hyödyttäisi myös työnantajaa, kun sopeutumiskausi jäisi lyhyemmäksi.

Summary

The transition from a veterinary student to a practicing veterinarian is challenging, especially with repeatedly changing workplaces and colleagues and without sufficient time to adapt.

We examined the employment of young veterinarians, their induction to new workplaces and the support they received. The study included an online questionnaire. We received 133 answers from veterinarians who graduated in 2011–2015 and 58 answers from students with a temporary license to practice as a veterinary surgeon.

For the purposes of this study, we call the group young veterinarians. The respondents had had several periods of short-term employment in their working history, mainly because of fixed-term employment contracts. They had mostly been working in clinical settings and treating companion animals. Unemployment was occasionally experienced: 30% of the young graduated veterinarians had been unemployed, usually for short periods.

The young veterinarians were usually given only brief inductions when starting in a new workplace, mostly guidance from other staff members after problems had occurred and had to be dealt with. Only seldom did the young veterinarians have longer appointments or their lack of experience was taken into account in some other way.

Transitioning from a veterinary student to a practicing professional could be facilitated with clear occupational guidelines for induction as well as with more professional advice. This would enable young veterinarians to adapt more quickly to working life. The employer would benefit from shorter adaptation periods of the new employees.