Vuoden 2025 jäsenmaksu on erääntynyt 15.10.2025, olethan muistanut maksaa jäsenmaksun? Voit tarkistaa maksun tiedot ja tilanteen kirjautumalla jäsensivuille.
Kategoriat:
Tieteellinen artikkeli
Raivotaudin epidemiologia ja vastustus Suomessa – kirjallisuuskatsaus
Tiivistelmä
Raivotauti on maailmanlaajuisesti sekä eläinlääketieteen että kansanterveyden kannalta merkittävä tauti. Suomi on ollut vapaa raivotaudista vuodesta 1991. Raivotautia on tämän jälkeen todettu vain kahdessa tuontieläimessä. Raivotautia esiintyy vastustustoimista huolimatta edelleen Euroopassa, erityisesti itäisessä Euroopassa, Baltiassa ja Venäjällä.
Raivotauti voi levitä Suomeen petoeläimissä itärajan takaa tai Suomenlahden yli. Toisen merkittävän uhan Suomen raivotautivapaudelle muodostavat säännösten vastaisesti tuodut tai salakuljetetut tuontieläimet, jotka ovat peräisin maista, joissa raivotautia yhä esiintyy. Suomen raivotautivastustuksen on tärkeää olla ajan tasalla ja vastata sille mahdollisesti tuleviin haasteisiin tulevaisuudessakin. On tärkeää, että eläinlääkärit tuntevat raivotaudin vastustamista koskevat säädökset.
Summary
Rabies is a globally important disease for the animal as well as the public health. Finland has been free from rabies since 1991. Since then, rabies has only been diagnosed in two imported animals. Despite control measures, rabies is still present in Europe, especially in Eastern Europe, Baltic countries and Russia.
Rabies could spread to Finland in wild predators that wander across the eastern border or the Finnish Gulf. Animals that have been imported against regulations or smuggled from countries where rabies is still endemic cause another significant threat of rabies in Finland. Effective control measures against rabies are needed. It is vital that veterinarians have knowledge about regulations on rabies control.
Ydinkohdat
- Raivotauti on virustauti, joka voi tarttua kaikkiin tasalämpöisiin eläimiin ja ihmiseen.
- Raivotaudin itämisaika on pitkä, ja eläin voi erittää virusta sylkeensä jo 3–8 vuorokautta ennen oireiden alkamista.
- Asuttujen alueiden raivotaudissa päävektorilajina ovat koirat ja kissat, villieläinraivotaudissa pienpedot ja lepakkoraivotaudissa lepakot.
- Suurimman uhan Suomen raivotautivapaudelle muodostavat ulkomailta tuodut koirat ja kissat sekä rajan yli vaeltavat villit petoeläimet.
- Raivotaudin leviämistä Suomeen vastustetaan kotieläinten tuonti- ja vientisäännöksin sekä kaakkoisrajalle tehtävin syöttirokotuksin.
Raivotaudin epidemiologia ja vastustus Suomessa – kirjallisuuskatsaus
113 kt